Joensuu aikoo päästä vuoteen 2025 mennessä hiilineutraaliksi kaupungiksi, jolloin sen kasvihuonekaasupäästöt olisivat yhtä suuret kuin hiilinielut. Kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen sanoo, että kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan tukea myös yrityksiltä, yhteisöiltä ja kuntalaisilta.
– Olemme vuodesta 2015 lähtien hakeneet yrityksistä ja yhteisöistä ilmastokumppaneita, jotka sitoutuvat vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä omassa toiminnassaan. Esimerkiksi energiatehokkuuden parantamisessa yritykset määrittelevät tavoitteen, jonka toteutumista seurataan, Leinonen kertoo.
Aloitus vaati paljon työtä
Leinosen mukaan ilmastokumppaneiden etsiminen vaati alussa paljon työtä, sillä yhteistyömalli oli uusi yrityksille.
– Olimme aluksi yhteydessä 300 yritykseen, joista vain puolenkymmentä innostui asiasta.
Joensuu on Suomen 12. suurin kaupunki, jossa on vajaat 77 000 asukasta. Kuntaliitosten myötä kaupungin kokonaispinta-ala on noussut 2751 neliökilometriin. Pohjoisen kylistä eteläisimpään on matkaa lähes 100 kilometriä. Idässä Joensuu ulottuu Venäjän rajalle. Joensuu on liittynyt kunta-alan energiatehokkuussopimukseen vuoden 2016 lopussa.
Vetoapua ilmastokumppanien hankintaan saatiin Joensuun kaupungin ja Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamasta Ilmastotori-hankkeesta, jossa Joensuun seudun yrityksiä, yhteisöjä ja asukkaita kannustettiin ilmastomyönteisempään arkeen. Työtä jatkaa nyt kolmivuotinen Ilmastokorttelit-hanke. Siinä kaupungin asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa kokeillaan ja kehitetään uusia vihreitä ratkaisuja.
Joensuulla on nyt 31 ilmastokumppania. Tavoitteena on nostaa luku 50:een parin vuoden sisällä.
– Tavoitetta kohti mennään. Ilmastonmuutoksen torjunta on nyt paljon julkisuudessa, mikä lisää kiinnostusta tulla mukaan. Ilmastopaneeli IPCC:n tuorein raportti on selvästi herätellyt yrityksiä.
Mukana isoja ja pieniä yrityksiä
Isoista yrityksistä ilmastokumppaniksi ovat lähteneet muun muassa lukkovalmistaja Abloy, energiayhtiö Fortum ja metsäkonevalmistaja John Deere. Mukana on myös pk-yrityksiä, kuten leipomoita, kahviloita ja it-alan yrityksiä. Yhteisöjäsenistä suurimpia ovat Itä-Suomen yliopisto, evankelis-luterilainen seurakunta ja Martat.
Leinosen mukaan suurin osa yritysten sitoumuksista koskee oman energiankulutuksen vähentämistä. Tyypillisiin toimiin kuuluu vanhojen valaisimien vaihtaminen energiatehokkaisiin led-valoihin. Moni ilmastokumppani lupaa myös vähentää tuottamansa jätteiden määrää ja parantaa niiden lajittelua. Yrityksissä on kiinnitetty huomiota myös päästöjä aiheuttavan liikkumisen vähentämiseen.
– Työntekijöitäkin kannustetaan käyttämään oman auton sijaan julkisia kulkuneuvoja tai tulemaan töihin kävellen tai pyörällä.
Hyvä tapa sitouttaa yrityksiä
Leinosen mielestä ilmastokumppanuus-malli on hyvä tapa sitouttaa eri toimijoita yhteisiin tavoitteisiin. Yrityksille ja yhteisöille pitää kuitenkin pystyä tarjoamaan käytännön tietoa, miten vaikkapa energiatehokkuustyössä pääsee eteenpäin.
– Oleellista on myös kertoa eri toimenpiteiden myönteisistä vaikutuksista, esimerkiksi energiatehokkaiden valaisimien vaihdon tuomasta rahansäästöstä.
Leinosen mukaan kynnystä lähteä ilmastokumppaniksi madalletaan muun muassa selkeällä aloituspaketilla, jonka avulla yritys voi käydä läpi muun muassa omaa energiankulutustaan ja miettiä keinoja päästöjen vähentämiseksi. Tärkeää on myös vahvistaa kumppaniverkostoa lisäämällä kokemusten vaihtoa yritysten kesken. Ilmastokumppaneille järjestetään tapaamisia kaksi kertaa vuodessa. Niissä puhutaan ajankohtaisista aiheista ja vaihdetaan kokemuksia.
– Yksi haaste on löytää näille asioille riittävästi aikaa. Meno yrityksissä tuntuu menevän koko ajan entistä hektisemmäksi.
Joensuussa kumppanuutta aiotaan kehittää niin, että yritykset kokevat siitä olevan aidosti hyötyä esimerkiksi brändin rakentamisessa. Tätä tukee esimerkiksi tänä vuonna avattava Climatejoensuu.fi-sivusto, jossa esitellään eri tahojen ilmastotyötä.
Teksti: Matti Remes
Kuva: iStock
