Liittyjän tarina

Kokkolan kaupunki: Öljylämmitys siirtyy kaupungin kiinteistöissä historiaan

21.09.2023
Takaisin listaukseen
Kokkolan kaupunki luopuu asteittain öljylämmityksestä ja siirtyy fossiilisia polttoaineita käyttävissä kiinteistöissä uusiutuvaan energiaan.

Kokkolan kaupunki liittyi alkuvuodesta 2023 kunta-alan energiatehokkuussopimukseen, joka asettaa vähintään 7,5 prosentin energiansäästötavoitteen sopimuskaudelle 2017–2025.

Kaupungin ilmastoasiantuntija Jenni Silvola sanoo, että sopimustoiminnalla energiankäytön tehostamiseen halutaan entistä järjestelmällisempi ote. Näin säästetään sähköä, lämpöä, polttoaineita, kustannuksia ja hiilidioksidipäästöjä.

– Pääpaino on uusiutuvan energian osuuden lisäämisessä, Silvola kertoo.

Hiilineutraaliutta tavoittelevien kuntien Hinku-verkostoon Kokkola liittyi vuonna 2022. Kaupunki on sitoutunut vuoteen 2030 mennessä vähentämään päästöjään 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta.

Öljylämmitys vaihtuu uusiutuvaan energiaan

Kokkolan kaupunkitoimitilojen isännöitsijä Klaus Kangas sanoo, että merkittävimpiä energiatehokkuustoimenpiteitä ovat lämmitystavan muutokset öljylämmityskohteissa.

– Keihään kärki on nyt fossiilisista polttoaineista luopumisessa.

Kangas kertoo, että kaupungin kiinteistöissä öljylämmitykseen kului vuonna 2021 yhteensä noin 360 000 litraa polttoöljyä. Suurin kulutus on Lohtajan koulussa, noin 90 000–100 000 litraa vuodessa.

Kaupunki järjestää syksyn 2023 aikana kilpailutuksen kuuden kiinteistön lämmitysmuodon muuttamisesta uusiutuvaan energiaan. Kaupunki ei kuitenkaan rakennuta öljylämmityksen tilalle tulevia lämmitysratkaisuja, vaan tarjouskilpailuun osallistuvat yritykset esittävät oman ratkaisunsa uudeksi lämmitysmuodoksi. Sen jälkeen kisan voittanut yritys rakentaa lämpölaitoksen, jonka tuottaman energian kaupunki ostaa.

– Toimintamallista on meillä jo yksi esimerkki, kun Lohtajan vapaa-ajan talossa ulkopuolinen toimija on rakentanut pellettilaitoksen, jonka tuottaman energian kaupunki ostaa, Kangas sanoo.

Energiansäästöä automaatiosta ja valaistuksesta

Klaus Kankaan mukaan myös kiinteistöautomaation optimointi kuuluu energiatehokkuutta parantaviin toimiin kaikissa kaupungin kiinteistöissä. Pääpaino on ilmanvaihdon optimoinnissa ja käyttöaikojen säätämisessä.

– Ilmanvaihdosta on saavutettavissa suurimmat energiansäästöt. Optimoinnissa on kuitenkin otettava huomioon sisäilmakohteet, joissa on pidettävä jatkossakin yllä tehostettua ilmanvaihtoa.

Sähkön säästössä suurin yksittäinen asia on vanhalla tekniikalla toteutetun valaistuksen muuttaminen energiaa säästävään led-tekniikkaan. Sähköinsinööri Hannu Paananen sanoo, että muutos tehdään asteittain tulevien vuosien aikana.

– Valaisimia kaupungin kiinteistöissä on valtavasti, ja taloudelliset resurssit niiden vaihtamiseen ovat rajalliset. Yksinkertaisillakin toimilla voidaan kuitenkin säästää huomattavasti sähköä.

Paanasen mukaan tulevien kahden vuoden aikana vanhoihin valaisimiin vaihdetaan led-polttimot, mikä voidaan tehdä suhteellisen pienillä teknisillä muutoksilla. Myös valaistuksen ohjausten ja ajastusten muutoksilla säästetään sähköä.

– Led-tekniikka säästää myös huollossa aikaa ja kustannuksia. Liikuntasalin kattoon vaihdetun led-polttimon on määrä kestää 100 000 tuntia seuraavat 20 vuotta, kun taas loisteputkia on vaihdettava muutaman vuoden välein.

Myös aurinkoenergian tuotannon lisääminen on hyvä tapa vähentää ostosähkön tarvetta. Klaus Kankaan mukaan aurinkopaneeleita asennetaan säännönmukaisesti kaikkiin uudisrakennuksiin.

– Parhaiten aurinkoenergia soveltuu kiinteistöihin, jotka ovat ympärivuotisessa käytössä. Esimerkiksi palvelutalojen kaltaisissa kohteissa sähköä tarvitaan enenevässä määrin tulevaisuudessa myös viilennykseen, Kangas sanoo.

Myös kiinteistön käyttäjät mukaan energiansäästöön

Jenni Silvola sanoo, että energiatehokkuustyössä on tärkeää saada mukaan myös kiinteistöjen käyttäjät. Tärkeimmät keinot ovat viestintä ja työn tuloksista kertominen.

Kouluissa Kokkola aikoo kokeilla niin sanottua Euronet 50/50-menetelmää, jossa koulujen oppilaat ja henkilökunta pohtivat yhdessä keinoja vähentää sähkön, lämmön ja veden kulutusta. Kulutuksia mitataan kuukausittain, ja tuloksia verrataan edellisten vuosien kulutuksiin.

Puolet energian ja veden kulutuksessa saavutetuista säästöistä kaupunki palauttaa kouluille. Rahojen käytöstä päättävä oppilaat yhteisesti.

Kokkolan kaupunki sitoutuu energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen ja pyrkii uusiutuvan energian osuuden lisäämiseen erityisesti omassa toiminnassa.

Teksti: Matti Remes
Kuva: Kokkolan kaupunki/Elina Paavola