”Kuntien energiatehokkuustyössä itse näen tärkeimpänä riittävät resurssit työn tekemiseen, toimivan ja kattavan energianhallintajärjestelmän, rohkeuden kokeilla erilaisia pilotteja sekä verkostoitumisen muiden energia-alan ihmisten kanssa. Moni tekee tätä työtä yksin omassa kunnassaan”, muistuttaa energia-asiantuntija Johanna Järvi Oulun Tilapalveluista.
Järvi korostaa myös kuntien välisen yhteistyön ja verkostoitumisen merkitystä. Tiedon jakaminen kaupunkien kesken on jo nyt toimivaa ja jatkossa toivottavasti entistä laajempaa.
Oulu on asettanut vuodelle 2025 energiansäästötavoitteen, joka vastaa 10,5 prosenttia Oulun kaupungin vuoden 2014 energiankulutuksesta. Energiatehokkuustyötä koskeva toimintasuunnitelma on hyväksytty Oulun kaupunginhallituksessa. Sopimus kattaa muun muassa kaupungin hallinnassa olevat palvelurakennukset, katu- ja muun ulkovalaistuksen, omat kuljetukset ja työkoneet sekä vesihuollon ja jätehuollon.
Palvelurakennusten energiatehokkuus keskeistä
Oulun kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen lisäksi kaupunki on sitoutunut muun muassa Euroopan kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimukseen.
Oulun Tilapalvelut rakennuttaa ja ylläpitää kaupungin palvelukiinteistöjä sekä järjestää niihin ateria-, kiinteistönhoito- ja puhtaanapitopalvelut. Tilapalvelujen vastuulla on myös rakennusten energiankulutuksen ja siihen vaikuttavan talotekniikan seuranta. Oulussa on 270 julkista kiinteistöä ja 550 julkista rakennusta. Ostetusta sähköstä noin 80 prosenttia on hiilineutraalia ja uusiutuvaa. Noin 20 prosenttia kiinteistöihin ostetusta sähköstä tuotetaan aurinkosähköllä.
”Tekniikka kehittyy ja markkinoille tulee uusia ”juttuja”, joten yksi tärkeä asia on pysyä mukana kehityksessä.”
”On myös monia toistaiseksi pöytälaatikkoon jätettyjä säästöehdotuksia, jotka odottavat kiinteistöjen perusparannuksia, koska energiatehokkuustoimet on usein paras tehdä perusparannuksen yhteydessä vanhoihin kiinteistöihin. Meillä on myös työn alla energiasuunnitteluohje”, Järvi kertoo.
Tällä hetkellä eniten sähköä ja lämpöä kuluttava julkinen kiinteistö Oulussa on Raksilassa sijaitseva Oulun uimahalli. Se kuitenkin suljetaan helmikuun lopussa 2025. Teknisen käyttöikänsä päähän tullut uimahalli puretaan ja samalle tontille rakennetaan sen jälkeen Oulun vesiliikuntakeskus. Vesiliikuntakeskus valmistuu vuonna 2029.
Rakennusten energiankulutusta seurataan tarkasti
Oulussa on käytössä EnerKey-energianhallintaohjelma, johon on liitetty kaikki Oulun kaupungin omistamat julkiset rakennukset. Oulun Tilapalvelussa ohjelmaa pidetään kätevänä myös sopimustoiminnan raportoinnin näkökulmasta.
”Ohjelmasta saa tulostettua suoraan kunta-alan sopimustoiminnan raporttia varten excelin. Lisäksi ohjelmasta pystyy hyvin suodattamaan kiinteistötyypeittäin kulutustiedot. Ilman kunnollista energianhallintaohjelmaa ei tätä työtä pystyisi isossa kaupungissa tekemään niin että nukkuisi hyvin”, Järvi sanoo.
Hänen mukaansa ohjelma on käytössä päivittäin, sieltä perataan automaattisesti tulevia hälytyksiä ja seurataan, ettei minkään kiinteistön energiankulutus pääse hiipimään hiljalleen ylöspäin.
”Ehkä tärkein ominaisuus on, että ohjelmasta pystyy katsomaan tuntitasolla useamman vuoden kulutuksia mittarikohtaisesti. Näin saadaan suhteellisen nopeasti kiinni laiterikkoontumiset, kuten termostaattien hajoaminen. Samoin erilaisten säästötoimenpiteiden vaikutusta pystyy hyvin seuraamaan tuntidatojen avulla”, Järvi jatkaa.
Lisäksi ohjelmasta pystyy nopeasti ottamaan kulutustiedot eri kiinteistömanagerin, työnjohtajan, kiinteistöhoitoyrityksen tai kiinteistötyyppien mukaan.
”Joudun työssäni tuottamaan monenlaisia raportteja jopa kuukausitasolla ja siihen tarvitaan raportointia tukeva ohjelma. Näin ison kaupungin julkisten rakennusten määrä on niin suuri, ettei raporttien tekemiseen voi käyttää montaa työpäivää kuukaudessa”, Järvi korostaa.
Taloteknisiä järjestelmiä optimoidaan etänä
Tilakeskuksen kilpailuttamien palveluntuottajien energianhallintakeskukset seuraavat etäyhteyden avulla jatkuvasti kiinteistöjen taloteknisiä järjestelmiä tavoitteena energiankäytön optimointi. Kiinteistön energianhallintaan kuuluu muun muassa ilmanvaihdon ja valaistuksen aikaohjelmien vertaaminen sovittuihin aikoihin sekä kiinteistön käyttöön. Etähallintakeskus tekee suoraan energianseurantajärjestelmään merkinnät tekemistään toimenpiteistä, havaitsemistaan poikkeamista ja energian säästöön liittyvistä tarpeista ja toimenpide-ehdotuksista.
”Kun etähallintakeskuksessa on ammattilainen perkaamassa asioita, niin talotekniikan etähallinta sujuu hyvin ja voi itse luottaa siihen, että kiinteistö toimii niin olosuhteiltaan kuin energiankulutukseltaan, kuten meillä on tavoitteena. Kriittisiä hälytyksiä tulee aika vähän”, Järvi toteaa.
Oulussa on testattu myös erilaisia automaattisia energiaoptimointeja. Niistä on saatu monenlaista kokemusta. Järven mielestä aina tarvitaan myös ihmistä vähintäänkin tarkistamaan automatiikan ehdottomat toimenpiteet, koska jokaisessa kiinteistössä on yksilöllisiä ominaisuuksia, jotka vaikuttavat automatiikkaan. Pelkästään automaattisiin energiaoptimointeihin ei uskalleta luottaa.
”Jatkuvalla seurannalla olemme havainneet esimerkiksi huonosti toimivia lämmöntalteenottoja. Sen ansiosta saamme itse varmuutta siitä, että kiinteistöt toimivat, kuten niiden on suunniteltu toimivan. Samoin että saavutettu energiankulutuksen taso säilyy koko kiinteistökannassa.”
Energiakriisin aikana suurimmat säästöt
Energiakriisin vuoksi lämmityskaudella 2022─2023 energiankulutusta vähennettiin kaikin mahdollisin toimenpitein. Tehokkaita toimia Oulussa olivat koulujen ja päiväkotien pihojen ulkovalojen sammuttaminen iltaisin ja öisin, IV-koneiden käyntiaikojen muuttaminen tarpeenmukaisiksi, sisälämpötilojen pudottaminen asteella ja uimahallien saunojen käytön rajoittaminen.
”Saavutetut energiansäästöt ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa. Meillä on teetetty pienempiä ja isompia energiahankkeita. Isoimmat säästöt viime vuosina syntyivät energiakriisin seurauksena. Silloin teetimme tietyt toimenpiteet kaikkiin kiinteistöihin. Jalkauttamisessa hyödynsimme energiahallintaohjelmaa, jotta ”paketti” pysyi hallinnassa”, Järvi toteaa.
Teksti: Sirpa Mustonen
Kuva: Sanna Krook/Oulun kaupunki
