Pohjolan Voiman voimalaitoksissa energiatehokkuus lähtee prosessien ja laitteiden toiminnan tarkasta mittaamisesta ja analysoinnista. Automatiikasta huolimatta osaavan ja kokeneen henkilöstön rooli on edelleen ratkaiseva.
Pohjolan Voima Oy ja sen tytäryhtiöt tuottavat osakkailleen sähköä ja lämpöä vesivoimalla, lämpövoimalla ja ydinvoimalla eri puolilla Suomea. Omakustannusperiaatteella toimivan yhtiön omistavat teollisuus, energiayhtiöt ja kaupungit.
Pohjolan Voiman johtava asiantuntija Juha Kouki sanoo, että dokumentoitua energiansäästötyötä on tehty jo kauan. Yhtiön lämpö- ja vesivoimatoiminta liittyi energiansäästösopimukseen vuonna 1998 ja on mukana myös vuonna 2017 alkavalla uudella energiatehokkuussopimuskaudella.
– Sopimuksiin liittyvät tavoitteenasettelut, katselmukset ja säännöllinen raportointi muodostavat selkeän rungon itse energiatehokkuustyölle.
Myös verkostot muiden sopimukseen liittyneiden yritysten ja asiantuntijoiden välillä ovat Koukin mielestä tärkeitä.
– Esimerkiksi Motivan koordinoimat yhteistyöhankkeet ovat antaneet arvokasta tietoa, jota mukana olevat yritykset ovat voineet hyödyntää tahoillaan.
Kaikki lähtee tarkasta mittaamisesta
Juha Koukin mukaan kaikkein tärkeintä on energiatehokkuuden tunnistaminen omassa tuotannossa. Se edellyttää mahdollisimman tarkkoja mittaustietoja prosessien ja laitteiden toiminnasta.
– Oleellista on, että tieto on riittävän kattavaa ja luotettavaa. Väärillä tiedoilla tehdään vääriä päätöksiä, Kouki huomauttaa.
Kouki painottaa, että luotettavien mittaustulosten ohella tarvitaan hyvä raportointijärjestelmä. Lisäksi on löydyttävä osaamista tulosten analysointiin.
– Kun on vika havaittu, pitää osata tehdä oikea arvio, jotta laitteiden säädöissä ei lähdetä väärään suuntaan.
Prosessien ja laitteiden toiminnasta saadaan entistä enemmän tietoa, kun automatiikka, langattomat anturit ja esineiden internetiin pohjautuvat sovellukset yleistyvät. Uutta teknologiaa hyödynnetään yhä enemmän myös Pohjolan Voimassa. Kouki korostaa kuitenkin, ettei automatiikka korvaa osaavaa henkilöstöä.
– Kokenut käyttäjä huomaa voimalaitoksessa kiertäessään, jos esimerkiksi jokin kone tuottaa tavanomaisesta poikkeavaa ääntä tai tärinää. Tästä päästään jäljittämään vian aiheuttajaa.
Hyviä käytäntöjä kannattaa levittää
Voimalaitoksissa seurataan erityisesti tilanteita, joissa energian kulutus poikkeaa keskimääräisestä. Kulutuksen kasvu kertoo yleensä laitteen toimintahäiriöstä. Toisaalta myös laitteen keskimääräistä matalamman kulutuksen kohdat ovat Koukin mukaan kiinnostavia. Ne voivat kertoa, että koneen säädöissä on onnistuttu optimaalisella tavalla.
– Tällaiset energiaa säästävät tilanteet on hyvä analysoida tarkasti, sillä niitä voidaan todennäköisesti monistaa myös muualle. Hyviä käytäntöjä voidaan levittää muihinkin voimalaitoksiin.
Pohjolan Voiman lämpöä, höyryä ja sähköä tuottavissa lämpövoimalaitoksissa energiatehokkuuden kehittäminen on ollut jo pitkään jatkuvaa työtä. Hyviä tuloksia on saavutettu muun muassa niin sanotun omakäyttösähkön vähentämisessä.
Sähköä tarvitaan esimerkiksi laitoksen pumppujen ja puhaltimien käyttöön.
– Mitä vähemmän sähköä kuluu omiin laitteisiin, sitä enemmän sitä voidaan toimittaa asiakkaille.
Energiansäästöä minimitehon laskusta
Koukin mukaan viime aikoina energiatehokkuustyössä ovat painottuneet keinot, joilla lämpövoimalaitosten minimitehoa voidaan laskea hallitusti. Energian kysynnän vähentymisen vuoksi monia laitoksia ajetaan vajaateholla, mikä heikentää hyötysuhdetta.
– Muun muassa mittaamista, analysointia ja säätöjä kehittämällä etsimme keinoja vähentää minimitehoa niin, että voimalaitoksen käyttö on edelleen turvallista ja ympäristömääräysten mukaista. Näin saadaan aikaan merkittävää energiansäästöä.
Juha Koukin mukaan energiatehokkuus otetaan aina huomioon myös uusien laitteiden hankinnassa.
– Silloin on hyvä hetki arvioida, laitetaanko tilalle samanlainen laite vai onko se mahdollista korvata kustannustehokkaasti entistä paremmalla laitteella.
Vesivoimassa isoja investointeja
Pohjolan Voiman suurin yksittäinen energiatehokkuushanke on ollut vesivoiman perusparannusohjelma, jossa kahdeksan vuoden aikana uusittiin ja peruskorjattiin neljän Iijoen voimalaitoksen koneistot. Peruskunnostukset jatkuivat Kokemäenjoella Melon voimalassa. Siellä uudet generaattorit ja staattorit toimivat nyt entistä pienemmin häviöin. Myös konesalin hukkalämpöä hyödynnetään entistä tarkemmin kiinteistön lämmittämisessä.
Pohjolan Voimalla on kaikkiaan 26 voimalaitosta ympäri Suomen. Yrityksen sähkön tuotanto kattaa noin 20 prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä. Yhtiö linjakas energiatehokkuustyö jatkuu sopimuskaudella 2017–2025.
Pohjolan Voima on investoinut vesivoimalaitosten kunnostuksiin ja tehonkorotuksiin viime vuosien aikana noin 60 miljoonaa euroa.
– Energiatehokkuus on peruskunnostuksien ansiosta nyt huippuluokkaa, Kouki toteaa.
Teksti: Matti Remes
Kuva: Pohjolan Voima
