Energiayhtiö Savon Voimalla on Pohjois-Savossa ja Joensuussa 21 kaukolämpöverkkoa. Erilaisten hukkalämpöjen hyödyntäminen energiantuotannossa kasvaa koko ajan.
– Tutkimme aktiivisesti polttoon perustumattomia ja hiilineutraaleja tuotantomuotoja. Niiden osuus kasvaa jatkuvasti, Savon Voiman liiketoimintajohtaja Juha Räsänen sanoo.
Savon Voima on hyödyntänyt jo pitkään hukkalämpöjä kaukolämmön tuotannossa. Esimerkiksi Siilinjärven taajaman tarvitsema kaukolämpö saadaan lähes kokonaan lannoitevalmistaja Yaran tehtaiden prosessilämmöistä.
Räsäsen mukaan puuperäisiä polttoaineita ja turvetta käyttävissä voimalaitoksissa savukaasupesurit ovat keskeinen keino parantaa energiatehokkuutta. Ne keräävät savukaasuista talteen hukkalämmön, joka hyödynnetään kaukolämmön paluuveden esilämmitykseen.
Viime vuonna 21 prosenttia Savon Voiman myymästä kaukolämmöstä oli teollisuudesta ja omista laitoksista savukaasupesureilla talteen otettua hukkalämpöä.
– Lämpöpumpputeknologian nopea kehitys mahdollista entistä matalalämpöisempien hukkalämpöjen hyödyntämisen. Aika on muutenkin kypsynyt innovatiivisille energiaratkaisuille. Ne kiinnostavat kuntia ja yrityksiä.
Ensimmäinen lämpöpumppu käyttöön Iisalmessa
Ensimmäisen teollisuuslämpöpumpun Savon Voima otti käyttöön Iisalmen-voimalaitoksella keväällä 2021. Lämpöpumpun kaukolämpöteho on 0,8 megawattia ja jäähdytysteho 0,6 megawattia.
Aiemmin voimalaitoksen prosesseissa syntyvää hukkalämpöä lauhdutettiin taivaalle. Uudistuksen jälkeen jäähdytyspuhaltimet jäivät tarpeettomiksi, sillä lämpöpumppujärjestelmä huolehtii jäähdytyksestä ja jalostaa hukkalämmöt kaukolämmöksi.
Kesäaikaan lämpöpumpulla tuotetaan kaukolämpöä myös ulkoilman energiasta. Se kattaa silloin noin kymmenen prosenttia Iisalmen kaukolämmöstä.
– Vastaavanlainen lämpöpumppuinvestointi on nyt suunnitteilla myös Savon Voiman voimalaitokseen Joensuussa, Räsänen kertoo.
Jäähdytyslaitteiden hukkalämmöt talteen
Leppävirralla Savon Voima on toteuttanut energiaratkaisun, jossa Vokkolan alueella sijaitsevan hiihtoareenan ja jäähallin kylmälaitteilta saatavat hukkalämmöt kerätään talteen. Talviaikaan niillä katetaan iso osa viereisen kylpylän ja hotellin lämmön tarpeesta.
Kesäisin lämpöä jää yli, ja tämä osuus siirtyy kaukolämpöverkon kautta muun taajama-alueen lämmitykseen.
Investoinnin myötä noin kymmenen prosenttia koko Leppävirran taajaman vuotuisesta lämmöntarpeesta voidaan kattaa kylmälaitteiden hukkalämmöillä.
Suonenjoella Savon Voima ottaa puolestaan talteen hukkalämmöt, joita syntyy Pakkasmarja Oy:n jäähdytysjärjestelmien lauhdutusenergiasta. Marjojen pakastuksessa hukkalämpöä syntyy eniten kesäaikaan, jolloin merkittävä osa Suonenjoen kaukolämmöstä voidaan tuottaa Pakkasmarjan hukkalämmöillä.
Lisäksi paikallisen lämpövoimalan kesällä tehtävissä huoltoseisokeissa öljyllä toimivien varalämpökeskusten käyttö vähenee oleellisesti.
Vastaavanlainen hukkalämmön talteenotto jäähdytysjärjestelmästä on otettu käyttöön hiljattain myös Pieksämäen jäähallissa. Sielläkin Savon Voiman lämpöpumppulaitos nostaa matalalämpöisen energian lämpötilan kaukolämpöverkkoon sopivaksi.
Uusia kohteita haetaan aktiivisesti
Räsänen korostaa, että hukkalämpöjen hyödyntäminen tulee olla kaikille osapuolille taloudellisesti kannattavaa. Savon Voimalla on tähän erilaisia liiketoimintamalleja.
Esimerkiksi Leppävirralla energiayhtiö tuottaa kaukolämpöä palveluna, jossa Savon Voima vastaa lämpöpumppulaitoksen ylläpidosta ja ajon optimoinnista. Kunta maksaa palvelusta perusmaksun ja kulutuksen mukaisen hinnan.
Savon Voima voi myös ostaa hukkalämmön esimerkiksi yritykseltä.
Lämpöpumput kuluttavat sähköä, joten nykyisillä poikkeuksellisen korkeilla sähkön hinnoilla niillä tuotettu energia on haasteellista saada kilpailukykyiseksi muihin tuotantomuotoihin verrattuna.
– Uskomme kuitenkin, että pitkällä aikavälillä tuotanto lämpöpumpuilla on kannattavaa. Sähkön hinnassa on jatkossakin suuria vaihteluja, ja lämpöpumppujärjestelmiä voidaan hyödyntää etenkin halvan sähkön tunneilla.
Räsäsen mukaan oleellista kaukolämmön tuotannossa on joustavuus eri tuotantomuotojen välillä, jolloin kannattavin tuotantoyksikkö voidaan valita markkinatilanteen mukaan.
Savon Voima hakee uusia hukkalämmön lähteitä ja niiden hyödyntämistä koko toimialueellaan.
– Jokaisessa kaukolämpöverkossa potentiaalia on ainakin jonkin verran. Teollisuuspaikkakunnilla potentiaali on huikea, mutta myös esimerkiksi kauppaliikkeiden jäähdytysjärjestelmien hukkalämpöjen hyödyntäminen voisi tulla kyseeseen.
Fakta:
Savon Voima -konsernin omistaa Savon Energiaholding, jonka omistajia ovat 20 toimialueen kuntaa. Konsernin liiketoimintaa ovat sähkönsiirto, sähköntuotanto ja kaukolämpö.
Teksti: Matti Remes
Kuva: Savon Voima
