Seinäjoen Voima Oy:n voimalaitos tuotti vuonna 2018 sähköä 648 GWh ja lämpöä 402 GWh. Kyrkösjärven rannalla sijaitseva laitos kattaa 90 prosenttia pohjalaiskaupungin kaukolämmön tarpeesta.
Turvetta ja biomassaa käyttävän yhteistuotantolaitoksen kaukolämpöteho on 100 MW ja sähköteho 125 MW. Vuosittainen käyntiaika on 6 500–8 000 tuntia.
– Laitoksen tuotanto suunnitellaan pitkälti kaukolämmöntuotannon ehdoilla yhdeksän kuukauden lämmityskaudella. Sähkö on kuitenkin päätuote, Seinäjoen Voima Oy:n tuotantopäällikkö Pasi Salo sanoo.
Viime vuosina voimalaitoksella on tehty paljon energiatehokkuutta ja laitoksen hyötysuhdetta parantavia toimia, joilla on iso vaikutus toiminnan taloudelliseen kannattavuuteen.
Erityistä huomiota on kiinnitetty niin sanotun minimitehon optimointiin. Mahdollisimman pieni kattilateho säästää polttoainetta ja sitä tarvitaan tilanteissa, joissa kaukolämmön kysyntä on vähäistä ja sähkön markkinahinta on alhaalla.
Oikea minimiteho jokaiselle tunnille
Viime aikoina voimalaitosta on ajettu täydellä teholla, kun sähkön markkinahinta on ollut korkealla. Sähkön hinta kuitenkin heilahtelee. Minimitehon optimoinnin merkitys korostuu, kun sähkö halpenee. – Silloin meillä tulee olla valmius saada laitos toimimaan mahdollisimman pienellä teholla, joka tarvitaan kaukolämmön tuottamiseen, Salo toteaa.
Salo kertoo, että alimmillaan voimalaitoksen kattilatehoa voidaan vähentää jopa 35 prosenttiin maksimitehosta. Tällä saadaan joustoa laitoksen toimintaan ja tuotantoon. Salon mukaan optimoinnissa on tärkeää, että laitoksen minimiteho mitoitetaan oikein jokaiselle päivälle.
– Vielä kymmenen vuotta sitten minimitehoa nostettiin syksyllä ja laskettiin keväällä, jotta tarvittava kaukolämpö saatiin tuotettua. Nyt minimiteho lasketaan jokaiselle tunnille. Se on laitoksen kannattavuudelle äärimmäisen tärkeää.
Ajosuunnitelma ennusteiden perusteella
Optimointiin tarvitaan ennusteita kaukolämmön tulevasta tarpeesta. Tähän vaikuttaa moni asia, esimerkiksi vuodenaika, viikonpäivä, ulkolämpötila, tuuli ja pilvisyys. Sähköntuotannon mitoittamiseen tarvitaan myös ennuste sähkön markkinahinnan kehityksestä.
– Ennusteiden pohjalta tehdään seuraavan vuorokauden ajosuunnitelma, jossa jokaiselle tunnille määritellään tarvittava kaukolämpöteho ja sitä vastaava kattilan ja turbiinin minimiteho. Salon mukaan aina riittää parannettavaa. Yhdeksi kehityskohteeksi hän mainitsee kaukolämmön tarpeen ennustamisen.
Seinäjoen Voima Oy
Seinäjoen voimalaitostoiminta siirtyi vuonna 2018 Seinäjoen Voima Oy:lle, jonka omistavan EPV Energia Oy:n osakkaita ovat kotimaiset energiayhtiöt. Yhtiö tuottaa ja hankkii osakkailleen sähköä ja lämpöä omakustannushintaan.
Salon mielestä keskeistä voimalaitoksen toiminnan kehittämisessä ovat mittaustiedon tehokas kerääminen ja hyödyntäminen. Seinäjoen voimalaitos on saanut tästä kehuja ETJ+-energiatehokkuusjärjestelmään liittyvässä auditoinnissa.
Voimalaitoksella on esimerkiksi käytössä infojärjestelmä, johon sisältyvä mittausjärjestelmä laskee koko ajan laitoksen hyötysuhdetta ja häviöitä.
Ilmastointiremontti säästää energiaa
Viime vuosina Seinäjoen voimalaitoksella on tehty paljon muitakin energiatehokkuutta parantavia toimia. Salon mukaan yksi merkittävä niistä on ollut ilmastointiautomaation uusiminen, joka vähentää huomattavasti laitoksen omakäyttösähkön kulutusta.
– Vanhassa järjestelmässä puhaltimet huusivat koko ajan täysillä. Uusimisen jälkeen ilmastointi voidaan säätää automaattisesti esimerkiksi kellonajan perusteella tai kattilahuoneessa laitoksen kulloisenkin tehon mukaan.
Käyttösähkön kulutusta vähentävät myös muut investoinnit energiatehokkaampiin laitteisiin. Viime vuosina voimalaitoksessa on uusittu muun muassa välipaine- ja matalapaineturbiini. Samoin taajuusmuuttajia on hankittu lisää esimerkiksi kaukolämmön kiertovesipumppujen käytön optimointiin. Kiinteistöissä on myös siirrytty asteittain led-valaistukseen.
– Näitä energiaa säästäviä toimenpiteitä jatketaan tulevinakin vuosina, Salo toteaa.
Teksti: Matti Remes
Kuva: Seinäjoen Voima Oy
