Monien kiinteistönomistajien tavoin myös Senaatti lähti viime syksynä toteuttamaan laajaa energiansäästöohjelmaa, jolla haettiin välittömiä säästöjä valtion kiinteistöjen energiankulutukseen.
Urakka oli mittava, sillä konsernin vastuulla on noin 8 600 rakennusta, joissa on lähes kuusi miljoonaa neliömetriä.
Senaatti-kiinteistöjen markkinointi- ja viestintäjohtaja Sanna Jääskeläinen sanoo, että
tavoitteena oli löytää nopealla aikataululla energiaa säästäviä toimenpiteitä.
– Oleellista on ollut ilmanvaihdon ja sisälämpötilojen energiatehokas hallinta, jossa suurimmat säästöt saavutettiin ilmanvaihdon tarpeenmukaisella ohjaamisella ja ylilämmityksen ehkäisyllä.
Jopa viiden miljoonan euron säästö
Valtion toimitiloissa energiankulutus jakautuu pääosin kahteen osaan. Reilut 60 prosenttia energiasta kuluu ilmanvaihdon, tilojen ja käyttöveden lämmitykseen. Loput vajaat 40 prosenttia on sähkönkulutusta, josta runsaat 60 prosenttia on talotekniikkaan kuluvaa kiinteistösähköä ja loput 40 prosenttia esimerkiksi valaistukseen menevää käyttäjäsähköä.
Maaliskuun loppuun mennessä Senaatin kohteissa oli säästetty energiaa 40 000 megawattituntia. Lukuun sisältyy konserniin kuuluva Puolustuskiinteistöt, joka vastaa Puolustusvoimien käytössä olevista kiinteistöistä.
Jääskeläisen mukaan syksyn hinnoilla energiansäästö tarkoittaa noin viiden miljoonan euron rahallista säästöä. Kiinteistökohtainen vaihtelu energian kulutuksessa on suurta, joten myös saavutetuissa säästöissä on eroja. Jääskeläisen mukaan parhaimmillaan päästiin yli kymmenen prosentin energiansäästöihin.
– Tähän vaikuttavat muun muassa rakennuksen tekniikka, käyttöaste ja käyttötarkoitus. Eniten energiaa kuluu ympäri vuorokauden käytössä olevissa rakennuksissa, vähiten taas esimerkiksi vajaakäyttöisissä toimistoissa, Jääskeläinen sanoo.
Ilmanvaihdon säädöillä suuri säästö
Senaatti-kiinteistöjen erityisasiantuntija Tapio Jalo huomauttaa, että ilmanvaihdon säädöillä ja käyttöaikojen muutoksilla on iso merkitys energian kulutukseen.
– Esimerkiksi kovilla pakkasilla olemme pienentäneet ilmanvaihtokoneiden käyntiä, mikä säästää sekä lämmitysenergiaa että sähköä.
Sähkön käyttöä on vähennetty tehostamalla muun muassa valaistuksen, sulana pidon saattolämmitysten, saunakiukaiden ja kylmälaitteiden ohjausta.
– Säästö on tullut pienistä puroista, Jalo summaa.
Fakta:
Senaatti vastaa valtion kiinteistöistä ja toimitiloista. Konserni muodostuu Senaatti-kiinteistöistä ja puolustushallinnon tiloista vastaavasta Puolustuskiinteistöistä.
Energiansäästö on saavutettu lähes nollainvestoinneilla. Jääskeläisen mukaan paljon työtä se on kuitenkin vaatinut. Kohteita on paljon ja kaikkiin niihin on pitänyt hakea erikseen oikeat säädöt.
– Haastetta on lisännyt se, että monessa kohteessa on tehty jo ennestään energiatehokkuutta parantavia asioita. Nostan tekijöille hattua siitä, että uudella ruuvauskierroksella on saatu näin paljon tuloksia aikaan, Jääskeläinen sanoo.
Kiinteistönhoidolle kannustin energiansäästöön
Energiaa säästävät toimenpiteet toteuttivat käytännössä Senaatti-kiinteistöille kiinteistönhoitopalveluja tuottavat yritykset ja Puolustuskiinteistöissä omat kiinteistönhoitajat. Senaatti-kiinteistöillä on käytössä palkkiomalli, jossa kiinteistönhoitoyritykset ja yksittäiset työntekijät voivat saada rahallisia kannustimia hyvin tehdystä työstä. Energiansäästö on yksi kriteeri.
Sanna Jääskeläinen sanoo, että energiansäästöohjelman ajatuksena oli myös osallistaa kiinteistöjen käyttäjät mukaan. He pystyvät tunnistamaan esimerkiksi tiloja, joiden käyttöä järkeistämällä on mahdollisuus säästää energiaa.
– Tilojen käyttäjillä on aina paras tieto tilojen käyttötarkoituksista ja siten myös mahdollisuuksista säästää energiaa. Toisaalta on tärkeää varmistaa jatkossakin sisäilmaston laatu ja käyttömukavat olosuhteet sekä huolehtia käyttäjien muuttuvista tarpeista.
Kiinteistöjen käyttäjien suhtautuminen energiaa säästäviin toimiin on ollut positiivista. Tästä kertoo se, että Senaatin asiakaskysely tuotti lähes 10 000 ideaa energiansäästöön.
Katse kääntyy uusiin energiaratkaisuihin
Energiansäästöohjelman lisäksi Senaatissa on jo usean vuoden ajan tehty paljon energiaa säästäviä toimia ja investointeja. Energiatehokkuuden parantaminen otetaan huomioon kaikissa kiinteistöjen perusparannuksissa, kun esimerkiksi vanhoja ilmanvaihtokoneita ja muuta talotekniikkaa uusitaan. Jalon mielestä energiansäästön isoin haaste on, miten siinä pystytään pistämään vieläkin paremmaksi.
– Kiinteistönhoidon ja ylläpidon tehtävänä on huolehtia jatkossakin, että energiansäästöohjelmassa löydetyillä toimilla energian kulutus pysyy kurissa. Työ jatkuu. Sisälämpötilojen hallintaa jatketaan kesäkaudella vähentämällä jäähdytystä sikäli, kun se on kohteessa mahdollista.
Jalon mukaan isommissa energiansäästöissä katse kääntyy uusiin ratkaisuihin, joita kartoitetaan jatkossa myös Senaatin käyttöön kehitetyllä energiakatsastuksella. Muun muassa aurinkosähkö- ja lämpöpumppusovelluksia hyödynnetään jo useissa kiinteistöissä ja lisää on suunnitteilla.
Teksti: Matti Remes
Kuva: Senaatti, Lintulahdenkatu 5A
