Kokkikartano tekee Keravalla valmisruokia vuonna 2005 valmistuneissa tuotantotiloissaan, joita on laajennettu kolmeen otteeseen. Yrityksen huolto- ja kunnossapitopäällikkö Klaus Holma sanoo, että sysäyksen määrätietoisen energiatehokkuuden kehittämiseen antoivat energiatehokkuussopimukseen liittyminen vuonna 2008 ja ensimmäinen energiakatselmus vuonna 2016.
Katselmus nosti esille useita energiaa säästäviä ideoita, joiden toteuttamisella voidaan saada pitkällä aikavälillä myös isoja taloudellisia hyötyjä.
Suurin yksittäinen investointi on ollut ruokatehtaan laajennusosan jäähdytysjärjestelmä. Hiilidioksidia kylmäaineena käyttävän kylmäkoneikon ohella siihen on yhdistetty lämpöpumppu, jonka tuottama energia siirretään lämpöliuospiiriin.
– Uudesta järjestelmästä saadaan lämpöenergiaa 700 MWh vuodessa. Näin voidaan vähentää kaukolämmön kulutusta, joka on ollut viime vuosina noin 2500 MWh vuodessa, Holma suhteuttaa.
Hänen mukaansa investoinnin suurimmat haasteet liittyivät ennestään tuntemattoman järjestelmän säätöihin, mutta parin viikon harjoittelun jälkeen ongelmat alkoivat ratketa. Myös putkistojen asennuksissa oli pieniä asioita, jotka oli korjattava.
Automatiikka ohjaa kaikkea jäähdytystä
Kokkikartanon tuotantotilojen vanhin osa on vuodelta 2005, ja jo silloin kylmäkoneikkoihin asennettiin lämmön talteenottojärjestelmä. Sen ansiosta koneiston tuottamaa lauhdelämpöä ei tarvitse ajaa ulkoilmaan, vaan se siirretään lämmönvaihtimella tuotantolaitoksen lämpöliuosverkkoon.
Laajennusosan uusi jäähdytysjärjestelmä sisältää runsaasti älyä, joten Kokkikartanossa heräsi ajatus myös vanhojen kylmäkoneikkojen liittämisestä samaan automaatiojärjestelmään.
Automatiikan ansiosta laitteita voidaan ohjata tehokkaasti kulloinkin tarvittavan jäähdytystarpeen mukaan.
– Kaikkia kylmäkoneikkoja tarvitaan kesällä. Muulloin jäähdytykseen riittää usein pelkkä uusi koneikko, joka on vanhoja laitteita huomattavasti energiatehokkaampi.
Lämpöakku lisää energiatehokkuutta
Energiatehokkuuden parantamisessa parhaimmaksi saavutukseksi Holma nimeää lämpimän käyttöveden varaajayksikön, joka on osoittautunut tehokkaaksi ”lämpöakuksi” varastoimaan kylmäjärjestelmän lämmön talteenotosta saatavaa energiaa ja tasaamaan energiankulutusta.
Kyse on kuuden kuutiometrin terässäiliöstä, johon varastoitua 50–55-asteista vettä hyödynnetään tarpeen mukaan lämmittämään käyttövettä.
– Tällaista ratkaisua ei ollut valmiina saatavilla, joten kokonaisuutta oli mietittävä yhdessä suunnittelijoiden kanssa.
Lopputulokseen Holma on erinomaisen tyytyväinen, sillä tehtyjen mittausten mukaan varaajasta voidaan purkaa energiaa 50 MW kuukaudessa tehtaan käyttöveteen.
Energiainvestoinneista Holma mainitsee myös kiinteistön ilmanvaihdon energiatehokkuuden parantamisen, jossa poistoilmajärjestelmään asennettiin lämmön talteenottoyksikkö. Kerätty lämpö hyödynnetään ilmanvaihtokoneiden esilämmityspatterissa, jotka lämmittävät tuloilmaa ennen varsinaista lämmityspatteria.
– Ilmanvaihtokoneisiin vaihdettiin myös energiatehokkaammat uudet tuloilmanpuhaltimet.
Tuotantotilojen valaistus on vaihdettu viime vuosina led-valoihin. Holman mukaan energiatehokkaat valaisimet ja valaistuksen ohjaus säästävät sähköä 250 MWh vuodessa.
Investoinnit näkyvät energialaskussa
Ruokatehtaalla on tuotantotiloja noin 10 000 neliömetriä, josta osa on kylmätilaa raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden varastointiin. Ulkoa ostettava energia koostuu laitteiden tarvitsemasta sähköstä sekä lämmitykseen ja käyttöveteen kuluvasta kaukolämmöstä. Lisäksi ostetaan höyryä Keravan Energialta.
Holman mukaan viime vuosien investoinneilla on pystytty vähentämään merkittävästi ulkoa ostettavan sähkön ja kaukolämmön kulutusta.
– Energiatehokkuutta parantavien investointien tuloksista kertoo, että viime vuonna energiankulutuksen suhdeluku oli 1,61 kWh tuotettua kiloa kohti, kun se kolme vuotta aiemmin oli ollut 1,82 kWh.
Holman mukaan kovassa kasvussa olevassa yrityksessä voidaan tehdä vielä paljon asioita energiatehokkuuden parantamisessa. Esimerkiksi uuden rakentamisessa ja investoinneissa nämä asiat ovat vahvasti mukana suunnittelusta alkaen.
– On paljon helpompaa tehdä lähtökohtaisesti kaikki oikein suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa kuin lähteä muuttamaan ja parantamaan jo valmiiksi rakennettuja asioita.
Vuonna 1999 perustettu Kokkikartano on osa Snellmanin ruokakonsernia. Yritys valmistaa Keravalla annos- ja muita valmisruokia.
TEKSTI: Matti Remes
KUVA: istock
