S-ryhmän Sipoossa sijaitsevassa päivittäistavaran logistiikkakeskuksessa on tehty lukuisa määrä energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä. Aloitetaan kuitenkin ´filosofiasta´, johon kaikki perustuu.
Energiamanageri Miika Kakko SOK Kiinteistöässästä korostaa kokonaisvaltaista otetta energianhallinnassa. Tärkein asia on turhan energiankulutuksen välttäminen.
– Käytännössä se tapahtuu niin, että käytämme mahdollisimman energiatehokasta tekniikkaa ja mahdollisimman vähän primäärienergiaa. Jos valot voi sammuttaa tai ilmanvaihdon pysäyttää olosuhteet säilyttäen, niin se tehdään, Kakko havainnollistaa.
Logistiikkakeskus on Suomen suurin kiinteistö, ja elintarvikkeiden varastointiin tarvitaan paljon kylmätilaa. Muun muassa kylmätekniikan säädöillä on saatu merkittävää energiansäästöä. Kesähelteillä kaikkien kylmäkoneiden on oltava päällä, mutta muuna aikana yleensä riittää, että koneita pidetään päällä vuorotellen.
– Näin laitteet toimivat paremmalla hyötysuhteella energiaa säästäen.
Energiaa säästää myös meneillään oleva valaistusremontti, jossa logistiikkakeskuksen perinteiset valaisimet korvataan led-valaisimilla.
– Valaistusremontti vähentää paitsi valaistuksen myös jäähdytyksen energiankulutusta. Näin vuotuinen sähkön kulutus pienenee 3500–4000 megawattituntia.
Jo puolet lämmityksestä katetaan hukkalämmöllä
Toinen kantava periaate kokonaisvaltaisessa energianhallinnassa on energian kierrätys. Kakko kertoo, että kiinteistön lämmitystarpeesta jo yli 50 prosenttia katetaan talteen otettavilla hukkalämmöillä.
S-ryhmän logistiikkakeskus on Suomen suurin kiinteistö, jossa reilu 216 000 neliötä kerrospinta-alaa.
Logistiikkakeskuksessa on kierrätetty alusta lähtien kylmän tuotannossa syntyvä lauhdelämpö, mutta lämmön talteenottoa on koko ajan tehostettu. Viimeisimpänä tätä varten otettiin käyttöön yhden megawatin lämpöpumppu. Sen avulla kylmäkoneiden lauhdelämpö voidaan nostaa niin korkeaksi, että sitä voi käyttää korkean lämpötilan lämmitysverkostossa.
– Lämpöpumpun ansiosta puupelletin ja varaenergiana olleen polttoöljyn kulutus pienenee 5000–6000 megawattituntia vuodessa.
Kiinteistön ja käyttöveden lämmitykseen käytettävän korkean lämpötilan lämmitysverkoston ohella logistiikkakeskuksessa on matalan lämpötilan lämmitysverkosto. Sitä hyödynnetään muun muassa lastausalueiden edustojen lämmitykseen.
Vuorokaudessa logistiikkakeskuksen kautta kulkee noin 1 000 yhdistelmäajoneuvoa, joten tavaraliikenteen on toimittava sujuvasti. Vilkkaan liikenteen vuoksi lastausalueen edustoja on kuitenkin vaikea puhdistaa lumesta.
Kakon mukaan tämän vuoksi on otettu käyttöön sääennusteeseen perustuva lumensulatus, joka säätää lastausalueiden edustojen lämmitystä tarpeenmukaisesti.
– Lämmitystä on turha pitää päällä, jos säätila ei sitä edellytä. Lämmönkulutus pienenee sääolosuhteista riippuen 500–1000 megawattituntia vuodessa.
Pitkäjänteinen työ palkittiin Energianerokas-palkinnolla
Energianhallinnan kolmanneksi periaatteeksi Miika Kakko nimeää sen, että tarvittavasta primäärienergiasta katetaan mahdollisimman iso osuus puhtaalla energialla.
Matalan lämpötilan lämmitysverkostoon saadaan energiaa maalämpökaivoista. Tontille on myös rakennettu Suomen suurimpiin kuuluva yli 850 kWp:n aurinkovoimala ja siihen yhdistetty akkujärjestelmä. Voimala tuottaa sähköä jopa 800 megawattituntia vuodessa.
Kakon mukaan aurinkoenergia vähentää ostetun sähkön kulutusta, mutta se myös leikkaa huipputehon tarvetta. Aurinkosähköä saadaan eniten kesällä, jolloin jäähdytykseen tarvittava sähkön kulutus on suurimmillaan.
– Aurinkovoimala ja energiaa varastoiva sähköakku auttavat väistämään suurimpia sähkön hintapiikkejä. Ne myös mahdollistavat kysyntäjouston kehittämisen ja logistiikkakeskuksen osallistumisen energia- ja taajuudensäätömarkkinoille.
Logistiikkakeskuksen ulkoa ostettu sähkö tuotetaan tuulivoimalla. Kakko laskeekin, että vuonna 2020 päästöttömän energian osuus kaikesta energiankulutuksesta ylsi 99,9 prosentin tasolle.
– Viimeinenkin promille on mahdollista puristaa pois – tiekartta on jo valmiina, Kakko toteaa.
Päivittäistavarakaupan logistiikkakeskuksessa tehty pitkäjänteinen ja monipuolinen työ energiatehokkuuden parantamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi toi SOK:lle Vuoden Energianerokas 2021 -kilpailun voiton yhdessä kahden muun palkitun kanssa. Kilpailun järjestävät vuosittain työ- ja elinkeinoministeriö, Energiavirasto ja Motiva.
Tuomariston mielestä päivittäistavaran logistiikkakeskuksen energiatehokkaat ratkaisut ovat hyvä esimerkki, kuinka energian tarkoituksenmukaista käyttöä voidaan viedä kokonaisvaltaisesti askelittain eteenpäin.
TEKSTI: Matti Remes
KUVA: S-ryhmä
S-ryhmän päivittäistavaran logistiikkakeskuksen kokonaisvaltainen energianhallinta
S-ryhmän Sipoossa sijaitsevan logistiikkakeskuksen energiatehokkuutta on edistetty kokonaisvaltaisen energianhallinnan keinoin. Logistiikkakeskus on Suomen suurin rakennus, jossa reilu 216 000 neliötä kerrospinta-alaa.
