S-ryhmä on asettanut itselleen kunnianhimoisen tavoitteen vähentää oman toiminnan ilmastopäästöjä 90 prosenttia vuoden 2015 tasosta vuoden 2030 loppuun mennessä. Lisäksi ryhmä aikoo olla oman toimintansa osalta hiilinegatiivinen vuodesta 2025 eteenpäin. Keskeinen keino tavoitteiden saavuttamisessa on energiankulutuksen tehostaminen 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
– Tämä on jatkoa pitkäjänteiselle työlle, jota olemme tehneet jo reilun kymmenen vuoden ajan energiatehokkuuden parantamisessa, SOK:n energiaohjauksen päällikkö Matti Loukkola sanoo.
S-ryhmä on ollut pitkään mukana kaupan alan energiatehokkuussopimuksissa. Loukkolan mukaan energiatyöhön on vuosien varrella tuotu mukaan uusia näkökulmia ja päivitetty tavoitteita.
Samalla on otettu haltuun uusia teknologioita, joiden avulla sekä energiansäästöön että päästöjen vähentämiseen löytyy entistä kustannustehokkaampia keinoja.
S-ryhmä on esimerkiksi investoinut jo vuosia omaan tuulivoimaan ja nyt myös aurinkosähköön.
Kylmälaitosten uusiminen iso urakka
Myymälöissä suurimmat energiainvestoinnit kohdistuvat kylmälaitosten uusimisiin. Jo jonkin aikaa käynnissä ollut hanke on mittava, sillä S-ryhmällä on lähes 970 myymälää eri puolilla maata.
– Jatkamme kylmälaitosten modernisointeja koko vuosikymmenen ajan. Tavoitteena on korvata vuoteen 2030 mennessä kaikki F-kaasuasetuksen vastaiset kylmäaineet lähtökohtaisesti luonnollisilla kylmäaineilla.
EU:n F-kaasuasetuksen mukaan kylmälaitoksissa ja -laitteissa on luovuttava korkeamman ilmastolämmitysvaikutuksen eli korkean GWP-arvon kylmäaineista vuoteen 2030 mennessä.
Loukkolan mukaan kylmälaitosten modernisointi parantaa huomattavasti myös energiatehokkuutta, sillä uusi tekniikka kuluttaa vanhoja laitteita vähemmän sähköä. Lisäksi hukkalämpö saadaan entistä paremmin talteen, kun myymälöiden kylmän tuotannossa siirrytään entistä enemmän erillisjärjestelmistä keskitettyihin järjestelmiin.
– Myymälöiden saneerausten yhteydessä uusitaan myös kylmäkalusteita, jotka varustetaan energiahukkaa vähentävillä ovilla. Kylmäteknisistä järjestelmistä muodostuva hukkalämpö pyritään hyödyntämään kiinteistöjen lämmityksessä muun muassa lämpöpumppujen avulla.
Yhteiset toimintamallit hyödyttävät kaikkia
Keskustan kivijalkakaupan tai niin sanottujen peltomarketin energiatehokkuuden parantaminen vaatii erilaisia toimenpiteitä, mutta S-ryhmän käyttämissä kiinteistöissä on myös paljon yhtäläisyyksiä.
– Se antaa mahdollisuuden jakaa hyviä käytäntöjä ja kehittää konsepteja, joita voi hyödyntää laajasta saman tyyppisissä kohteissa.
S-ryhmässä on 19 itsenäistä alueosuuskauppaa. Loukkolan mukaan joukossa on jo pitkään energiatehokkuusinvestointeja tehneitä edelläkävijöitä, joiden ratkaisuista ja hyvistä käytännöistä muutkin voivat ottaa mallia.
– S-ryhmässä kehitetään yhdessä teknisiä konsepteja, joita eri puolilla maata voidaan hyödyntää.
Yhtenäisiä toimintamalleja edistää koko S-ryhmässä käyttöön otettu energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+. Kyse on Motivan, sertifiointiyritysten, Energiaviraston ja työ- ja elinkeinoministeriön kehittämästä mallista, joka auttaa energiatehokkuustavoitteiden asettamisessa sekä toimenpiteiden suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa.
Energiatehokkuusjärjestelmän mukaista toimintamallia noudatetaan koko S-ryhmässä eli sekä alueosuuskaupoissa että SOK:n tytäryhtiöissä.
Kukin osuuskauppa päättää investoinneista
Viimeisen päätöksen energiainvestoinneista tekee aina kukin osuuskauppa. Loukkolan mukaan päätöksissä on otettava huomioon liiketoiminnan reunaehdot. Energiainvestointien taloudellinen kannattavuus on laskettava tarkasti. Sekin on otettava huomioon, etteivät saneeraukset vaikuta kohtuuttomasti myymälöiden päivittäiseen toimintaan.
Loukkolan mielestä yksittäisten energiaa ja kustannuksia säästävien toimien sijaan on tärkeää toteuttaa riittävän laajoja kokonaisuuksia. Haasteena on saada kaikki mukana olevat toimijat ymmärtämään kokonaisvaltaisen lähestymistavan merkitys tulosten saavuttamisessa.
– Yhteiset kunnianhimoiset tavoitteet auttavat hahmottamaan, millaisia toimenpiteitä tarvitaan läpi kentän.
Loukkolan mielestä kokonaisuuden hahmottaminen on ulotettava myös myymälöiden ulkopuolelle. S-ryhmä kehittää esimerkiksi energiayhtiöiden kanssa kiertotalousmalleja, joissa voidaan hyödyntää kaupan hukkalämpöjä kaukolämmön tuotannossa.
Osuuskauppa Arinalla on Oulussa meneillään pilottihanke, jossa Kaukovainion S-market on liitetty lämmöntuottajaksi kaupungin kaukolämpöverkkoon.
S-ryhmä koostuu 19 itsenäisestä alueosuuskaupasta, niiden omistamasta Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnasta (SOK) sekä seitsemästä paikallisosuuskaupasta.
Teksti: Matti Remes
Kuva: S-ryhmä
