Ratinan kauppakeskus on Tampereen uusin ja suurin kauppakeskus, joka on myös kiinteistön omistavan Spondan historian merkittävin kehityskohde. Keväällä 2018 avatussa keskuksessa on toteutettu lukuisia energiatehokkuutta edistäviä teknisiä ratkaisuja. Yksi niistä on viereisen Tammerkosken vesimassojen käyttö kiinteistön jäähdytyksessä.
– Koskikylmän hyödyntäminen pienentää kauppakeskuksen jäähdytyksessä käytettävää sähkönkulutusta arviolta noin 75 prosenttia verrattuna tyypilliseen ilmalauhdutteiseen jäähdytysjärjestelmään, Spondan vastuullisuuspäällikkö Pirkko Airaksinen sanoo.
Jäähdytykseen käytettävä vesi imetään Tammerkoskessa sijaitsevan Ratinan suvannon pohjasta noin viiden metrin syvyydestä. Vesi pumpataan suodattimien läpi lämmönvaihtimille ja hyödynnetään joko jäähdytyskoneiden lauhde-energian poistamiseen tai kiinteistön vapaajäähdytykseen.
Kauppakeskuksella tiukat ympäristökriteerit
Ratinan kauppakeskus koostuu uudisrakennuksen lisäksi kahdesta historiallisesta funkkiskiinteistöstä. Vuokrattavaa tilaa on 53 000 neliömetriä yli 140 liikkeelle. Airaksinen sanoo, että tiukat ympäristövaatimukset ovat olleet tiiviisti mukana hankkeen suunnittelusta lähtien.
Kauppakeskukselle on myönnetty suunnitteluvaiheen kansainvälinen Very Good -tason BREEAM-ympäristösertifikaatti, ja sertifiointityö jatkui rakentamisvaiheessa. Tavoitteena on saada koko kauppakeskukselle Very Good -tason BREEAM-ympäristösertifiointi.
Energiatehokkuus on otettu huomioon muun muassa rakennuksen ulkovaipan lämmönerityksessä ja taloteknisissä ratkaisuissa. Esimerkiksi kauppakeskuksen yhteisten tilojen ja liikkeiden yleisvalaistus on toteutettu energiatehokkailla led-valaisimilla. Liikkeiden kylmäkoneiden tuottama hukkalämpö käytetään hyväksi kiinteistön lämmittämisessä. Kauppakeskuksen sisätiloissa käytetty lämmin ilma hyödynnetään puolestaan parkkitilojen lämmityksessä.
Energiatehokkuus strateginen painopiste
Energiatehokkuus on ollut Spondan strateginen painopiste vuodesta 2009 saakka. Yhtiön energiatehokkuusohjelman tavoitteena on saavuttaa 20 prosentin energiansäästö vuoteen 2020 mennessä. Vertailukohta on vuosien 2001–2005 keskimääräinen kulutus. – Olemme hyvin tavoitteessa, jopa sen edellä, Airaksinen toteaa.
Sponda on myös mukana kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksessa (2017–2025), jonka mukaan yhtiö on sitoutunut 7,5 prosentin energiansäästöön.
Sponda Oyj on Suomen suurimpia kiinteistösijoitusyhtiöitä, joka omistaa, vuokraa ja kehittää toimisto-, liike- ja logistiikkatiloja kasvukeskuksissa. Spondan omistaa kansainvälinen sijoitusyhtiö Blackstone.
Spondan toimisto-, liiketila- ja kauppakeskuskiinteistöt sijaitsevat Suomen suurimmissa kaupungeissa. Airaksisen mukaan uudisrakentamisen ohella energiatehokkuus otetaan huomioon kaikissa vanhojen kiinteistöjen perusparannuksissa ja lukuisissa pienemmissä remonteissa ja investoinneissa.
Airaksinen sanoo, että esimerkiksi kiinteistöjen valaistuksessa on siirrytty järjestelmällisesti ledeihin ja lisätty samalla valaistuksen ohjausta. Talotekniikkaan on lisätty automatiikkaa säätämään lämmitystä ja ilmastointia. – Lisäksi lämmitysverkostojen patteritermostaatteja ja linjasäätöventtiilejä on uusittu ja säädetty järjestelmiä. Monissa kohteissa myös hukkalämmön talteenottoa on lisätty.
Olennainen osa johtamiskäytäntöjä
Energiatehokkuuden strategiseen painotukseen kuuluu oleellisesti, että vastuullinen toiminta ja kestävä kehitys on integroitu osaksi liiketoimintojen johtamiskäytäntöjä. Energia- ja ympäristötehokkuuden johtamisesta vastaa vastuupäällikkö, joka raportoi johtoryhmätasolla ympäristövastuusta vastaavalle kiinteistökehitysjohtajalle. Kokonaisuudessaan vastuullisuuden johtamisesta ja tavoitteiden saavuttamisesta vastaa Spondassa toimitusjohtaja.
– Seuraamme kuukausi-, kvartaali- ja vuositasolla kiinteistöjemme energian ja veden kulutusta, hiilijalanjälkeä sekä jätehuollon määriä. Airaksisen mukaan Spondan johtoryhmä käy säännöllisesti läpi yhtiötason ympäristötavoitteiden etenemistä. Niiden edistymistä laajemmin käsittelee ympäristövastuun ohjausryhmä, joka kokoontuu 4–6 kertaa vuodessa. Ryhmään kuuluu vastuullisuuspäällikön lisäksi viisi yhtiön johtoryhmän jäsentä.
Teksti: Matti Remes
Kuva: Mikko Vares
