SSAB valmistaa Hämeenlinnassa kylmävalssattuja ja pinnoitettuja ohutlevyjä sekä keloja, joiden materiaalina käytetään yhtiön Raahessa tekemää teräsnauhaa.
SSAB:n energiapäällikkö Mikko Lepistö kertoo, että tehtaassa on tehty paljon energiaa säästäviä toimenpiteitä, mutta hyödyntämätöntä potentiaalia etenkin hukkalämmössä on edelleen paljon.
– Jos kaikki hukkalämpö voitaisiin ottaa talteen, lämpömäärä riittäisi kattamaan koko Hämeenlinnan kaupungin kaukolämmitystarpeet. Toki kaikkea ei ole teknis-taloudellisesti järkevää hyödyntää. Potentiaalia on kuitenkin paljon, Lepistö sanoo.
Hän huomauttaa, että hukkalämmön talteenotolla pystytään myös vähentämään hiilidioksidipäästöjä aiheuttavan primäärienergian kulutusta. Hämeenlinnassa tuotantoprosesseihin tarvitaan muun muassa maakaasua ja sähköä.
Tarkkaa tietoa investointien pohjaksi
Hukkalämpöjen talteenoton teknistä toteutusta ja taloudellista kannattavuutta selvitetään tulevien kuukausien aikana tarkemmin kolmessa syväselvityksessä, joille on myönnetty tukea valtion pilottihankkeesta.
Koeluontoinen tuki syväselvityksille on suunnattu runsaasti energiaa käyttäville teollisuusyrityksille, jotka ovat mukana energiatehokkuussopimuksissa.
Lepistön mukaan lämmön talteenottoa tutkitaan kohteissa, joita on tunnistettu tuotantolaitoksella tehdyissä energiakatselmuksissa. Samalla tehtaalla haetaan hukkalämmölle käyttökohteita. Tulevaisuudessa ylijäävää lämpöä pystyttäisiin siirtämään ehkä myös kaupungin kaukolämpöverkkoon.
– Alustavia laskelmia on tehty, mutta energiatehokkuusinvestointien tekniseen toteutukseen ja taloudelliseen kannattavuuteen tarvitaan perusteellisempaa tietoa. Syväselvityksissä haetaan ratkaisuja esimerkiksi tarvittavista laitteistoista ja putkivedoista.
– Tarkoitus on tuottaa korkeatasoista materiaalia, jota voidaan hyödyntää yhtiön sisäisessä päätöksenteossa. Pohjatyön toivotaan johtavan investointeihin, joiden avulla voimme ottaa energiatehokkuudessa ison harppauksen.
Kymmenen hehtaarin tuotantotilat
Lepistön mukaan lämmön talteenoton suurin haaste on, että hukkalämpöjä syntyy monessa paikassa yhteensä noin kymmenen hehtaarin laajuisissa tuotantotiloissa.
Savukaasuja lukuun ottamatta hukkalämmöillä on suhteellisen matala lämpötila, mikä on rajoittanut järkevien käyttökohteiden löytämistä. Lämmön talteenottoon on kuitenkin avautunut nyt paremmat mahdollisuudet etenkin lämpöpumpputekniikan kehityksen johdosta.
Syväselvityksistä ensimmäinen koskee savukaasujen hukkalämmön hyödyntämistä. Savupiipuissa on jo nyt lämmön talteenottojärjestelmät, joiden avulla höyrystä saadaan kerättyä lämpöä talteen. Jäljelle jää kuitenkin edelleen harakoille menevää energiaa.
– Tätä lämpöä olisi ehkä mahdollista hyödyntää esimerkiksi kaukolämpönä.
Toinen syväselvitys koskee ilmanvaihdon energiatehokkuuden parantamista. Esimerkiksi sinkityslinjojen uunit tuottavat runsaasti lämpöä, joka kerääntyy 20 metriä korkean teollisuushallin katon rajaan.
– Noin 50-asteista ilmaa poistetaan nyt ulos suorilla puhaltimilla. Syväselvityksessä tutkitaan, voisiko ainakin osan tästä lämmöstä hyödyntää esimerkiksi pesuvesien tai ulkoa otettavan tuloilman lämmityksessä.
Kolmas syväselvitys keskittyy lämmön talteenottoon sinkityslinjan lauhdejärjestelmässä. Prosessin läpi kulkeva teräsnauha kuumennetaan ensiksi useaan sataan asteeseen ja jäähdytetään sitten nopeasti vedellä. Selvityksessä tutkitaan, voisiko tämän lämmön ottaa talteen, kun nyt lämpö johdetaan läheiseen Vanajaveteen.
– Haasteita ovat suuret vesimäärät ja lämmön talteenotto haaleasta vedestä. Todennäköisesti tarvittaisiin myös lämpöpumppuja nostamaan talteen otetun lämmön lämpötilaa.
SSAB-konserni on Pohjoismaiden suurin raakateräksen tuottaja. Tuotteita ovat muun muassa lujat teräkset, karkaistut ja päästetyt teräkset sekä nauha-, levy- ja putkituotteet.
Teksti: Matti Remes
Kuva: SSAB
Kokeilussa tuki yritysten syväselvityksille
Pilottihankkeessa testataan voiko energiatehokkuutta parantavia investointeja vauhdittaa valtion tukemilla syväselvityksillä.
