Liittyjän tarina

Stora Enso: Sisäinen rahasto vauhdittaa investointeja energiatehokkuuteen

25.05.2020
Takaisin listaukseen
Stora Enson sisäinen energiatehokkuusrahasto vauhdittaa kannattavia investointeja. Anjalan paperitehtaalla toteutetun hankkeen myötä mekaanisen massan hiomiseen ja jauhamiseen kuluu nyt neljännes vähemmän sähköä.

Merkittävin Stora Ensossa toteutettu yksittäinen energiaan liittyvä toimi viime vuosina on ollut epäilemättä päätös jatkaa panostamista systemaattiseen ja pitkäjänteiseen energiatehokkuustyöhön, sanoo Stora Enson Suomesta vastaava energiajohtaja Esa Ukkonen.

– Tästä konkreettisena esimerkkinä Suomessa on yhtiömme pitkäaikainen sitoutuminen energiatehokkuussopimusjärjestelmään. Lisäksi energiatehokkuuden merkityksen tunnistaminen ja huomioiminen olennaisena osana kaikkea toimintaamme ja sen suunnittelua on perusta, jonka päälle saavutettu energiansäästö viime kädessä rakentuu, Ukkonen sanoo.

Stora Ensolla on sisäinen energiatehokkuusrahasto, josta on vuodesta 2008 lähtien myönnetty vuosittain noin kymmenen miljoonaa euroa tehtaiden strategiseen energiatehokkuustyöhön.

Stora Ensolla on Suomessa neljä kartonkitehdasta, kolme paperitehdasta ja kaksi sellutehdasta. Lisäksi yhtiöllä on Suomessa neljä sahaa ja kaksi pakkaustehdasta. Esimerkkeinä toteutetuista energiansäästöinvestoinneista Ukkonen nostaa esille sekundääri- ja hukkalämpöjen hyödyntämisen sekä tehdasvoimalaitosten höyrykattiloiden minimikuormatason madaltamisen.

Hyvien ideoiden läpikäynti teettää työtä

Energiankäyttöä on tehostettu myös muilla prosessien sähkön- ja lämmönkäytön tehostamiseen liittyvillä toimenpiteillä.

– Luonnollisesti pyrimme energiatehokkuuteen kaikin mahdollisin tavoin koskien myös niitä osa-alueita, jotka eivät ole osa teollisuusprosessejamme.

Tästä esimerkkinä toimii Ukkosen mukaan valaistus, jossa led-tekniikalla voidaan saavuttaa hyvin merkittäviä energiansäästöjä.

– Valaistavia tuotantotiloja on toimialallamme tyypillisesti paljon ja valaistuksen tarve ympärivuorokautista.

Energiatehokkuustyön suurimmiksi haasteiksi Ukkonen nimeää lukuisten hyvien ideoiden läpikäynnin ja arvioinnin.

– Kokonaiskuvan muodostaminen ja hankkeen kannattavuuden arviointi on usein varsin työläs tehtävä, mikä johtuu prosessiemme keskinäisistä riippuvaisuuksista. Lisäksi on syytä huomata, että haaste uusien ja riittävän kannattavien hankkeiden löytämiseksi kasvaa jatkuvasti aiemmin toteutettujen hankkeiden myötä.

Hyviä käytäntöjä muillekin tehtaille

Suomen ohella Stora Ensolla on useita kymmeniä tuotantoyksiköitä ja -laitoksia eri puolilla Eurooppaa. Ukkosen mukaan mahdollisuudet hyödyntää erilaisia ratkaisuja läpi yhtiön ovat hyvät.

– Vertaamme säännöllisesti käytäntöjä ja toimintatapoja eri yksiköiden välillä. Tätä kautta olemme onnistuneet löytämään hyviä ratkaisuja, joita voidaan ottaa käyttöön myös yhtiön eri laitoksilla.

Ukkonen kuitenkin huomauttaa, että teknisiltä ratkaisuiltaan monet tuotantolaitoksemme ovat hyvin erilaisia. Siksi myös niiden prosessit poikkeavat usein toisistaan.

– Tämän johtaa siihen, että yhtä valmista kaikille sopivaa ratkaisua ei yleensä ole löydettävissä, vaan ainakin jonkinasteisia tehdaskohtaisia muutoksia vaaditaan energiansäästötoimenpiteen toimeenpanon yhteydessä.

Sisäisestä rahastosta hyviä tuloksia

Stora Ensolla on sisäinen energiatehokkuusrahasto, josta on vuodesta 2008 lähtien myönnetty vuosittain noin kymmenen miljoonaa euroa tehtaiden strategiseen energiatehokkuustyöhön.

Määrärahoilla on vuosien saatossa toteutettu kymmeniä konsernin laajuisia hankkeita. Ukkosen mukaan yksi merkittävimmistä on Galileo-projekti, joka toteutettiin Stora Enson Anjalan paperitehtaalla. Siinä mekaanisen massan valmistuksessa perinteisesti käytetyt suuret pyörivät kivet on korvattu teräksisillä lieriörakennelmilla, joiden pinnat koostuvat pienillä synteettisillä teollisuustimanteilla pinnoitetuista metallilevyistä.

Uusi ratkaisu on hiomakiveä kestävämpi ja energiatehokkaampi. Hiominen on mekaanisen massan tuotannossa eniten sähköä kuluttava vaihe.

Tehdasintegraatin vuosittainen energiankulutus hionta- ja jauhatusvaiheessa on lieriöiden käyttöönoton myötä vähentynyt 25 prosenttia. Vuosittain säästetään noin 50 000 megawattituntia energiaa, mikä tarkoittaa noin 5 000 tonnia vähemmän hiilidioksidipäästöjä joka vuosi.

 

Teksti: Matti Remes

Kuva: istock