Tampereen kaupunki päätti rakentaa Kalevan uintikeskuksen viereen kesäkäyttöön maauimalan. Ehtona kuitenkin oli, että investointi toteutetaan mahdollisimman energiatehokkaalla ja vähäpäästöisellä tavalla.
Uintikeskuksessa käytettiin ennestään kaukolämpöä. Kaupungin teettämässä konsulttiselvityksessä sen rinnalle nostettiin maalämmön, ilmalämpöpumppujen ja aurinkoenergian hyödyntäminen maauimalan altaiden lämmityksessä.
– Mitään näistä vaihtoehdoista ei lopulta toteutettu, sillä sattumoisin olimme juuri tuolloin vetämässä uutta kaukojäähdytysputkea uimakeskuksen lähellä ja saimme idean kierrättää energiaa kokonaan uudella tavalla, Tampereen Sähkölaitos Oy:n tuotepäällikkö Timo Heikkilä kertoo.
Kaukojäähdytyksen hukkalämpö hyötykäyttöön
Kalevan maauimalan lämmitysratkaisussa päätettiin hyödyntää Sähkölaitoksen kaukojäähdytysverkkoa, jossa kiertävä kylmä vesi viilentää keskusta-alueen kiinteistöjen koteja, toimistoja ja datasaleja.
Kiinteistöissä vesi lämpenee 16 asteiseksi. Nyt tämä lämmennyt vesi johdetaan maauimalan lämpöpumpulle, joka ottaa kylmästä kaukojäähdytysvedestä lämmön talteen lämmittäen samalla uima-altaita ja suihkuvesiä. Talteenoton jälkeen kaukojäähdytysvesi palaa noin kuusiasteisena takaisin verkkoon.
– Idea uudenlaisesta energian kierrätyksestä on sinänsä yksinkertainen, mutta se vaati kuitenkin poikkeamista perinteisistä ajattelutavoista ja toimintamalleista, Heikkilä huomauttaa.
Turha energiankulutus kuriin
Sähkölaitoksen näkökulmasta elokuussa 2018 käyttöön otettu maauimala toimii ympärivuotisesti pienenä kaukojäähdytyksen tuotantolaitoksena. Edistyksellisellä kiertoratkaisulla vähennetään energiantuotantoa kierrättämällä sitä maauimalan ja kaukojäähdytyksellä viilenevien kiinteistöjen välillä.
– Valittu ratkaisu on sähkönkulutukseltaan huomattavasti energiatehokkaampi muihin tarkasteltuihin vaihtoehtoihin, kuten esimerkiksi maalämpöön verrattuna, Heikkilä toteaa.
Ratkaisu on myös erittäin kustannustehokas sen ansiosta, että talvisin maauimalan ollessa suljettuna sama lämpöpumppu lämmittää uimahallia. Talteenotto toimii jatkuvasti.
– Lämpöpumppu tuottaa vuodessa lämpöä yhtä paljon kuin yksi Citymarket tai Prisma tarvitsee lämpöä. Takaisin kaukojäähdytysverkkoon ohjattava kylmäenergia riittää puolestaan 2–3 ison toimistotalon jäähdytykseen, Heikkilä suhteuttaa.
Hänen mukaansa hankkeen suurin haaste oli, että vastaavanlaista energian kierrätystä ei ole tiettävästi toteutettu aiemmin Suomessa. Työläintä oli luoda liiketoimintamalli, joka on taloudellisesti kannattava sekä Sähkölaitokselle että kaupungille.
– Kesällä kaukojäähdytystä kuluu paljon, joten silloin tuotetusta kylmästä voidaan hyvittää.
Talvella tilanne kääntyy toisinpäin; lämpöpumpulla talteen otettavalle energialle on kysyntää.
Heikkilän mukaan kumpaakin osapuolta tyydyttävä laskentamalli löytyi lopulta varsin vaivattomasti. Myöskään teknisesti hankkeen toteuttamisessa ei ollut suurempia ongelmia.
– Lämpöpumpun ja muiden teknisten säätöjen saaminen kohdilleen vaatii aina hieman työtä, mutta tässäkään suhteessa isoja haasteita ei tullut vastaan.
Tampereen uusi maauimala avattiin elokuussa 2018 Kalevan uintikeskuksen viereen. Altaiden lämmitykseen käytetään kaukojäähdytysverkoston hukkalämpöä.
Palkittu hanke herättää kiinnostusta
Joulukuussa Kalevan maauimalahanke sai työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Motivan myöntämän Vuoden 2019 energianerokkaat teot -tunnustuksen yhdessä neljän muun teon kanssa.
Tuomariston mielestä hanke on erinomainen ja innostava esimerkki kaupunkien uusista energiaratkaisuista ja toimijoiden välisestä yhteistyöstä.
Heikkilä sanoo, että innovatiivinen energiaratkaisu on herättänyt runsaasti kiinnostusta. Siihen on käyty tutustumassa oman kaupungin ohella muiltakin paikkakunnilta.
– Tällainen energian kierrätys on tulevaisuutta, sillä vastaavanlaisia mahdollisuuksia on muuallakin.
Energian kierrätys on arkipäivää jo monessa kiinteistössä, kun esimerkiksi ilmanvaihdosta tai kylmäjärjestelmistä talteen otettu hukkalämpö hyödynnetään rakennuksen lämmityksessä.
– Tällainenkin kierrätys on tärkeää, mutta ajattelua kannattaa laajentaa myös oman tonttinsa ulkopuolelle. Naapurikiinteistössä tai jossakin muualla lähistöllä voi olla tarjolla sellaista energiaa, jota ei nyt hyödynnetä. Näissä asioissa on osattava ajatella isommin ja uudella tavalla.
Teksti: Matti Remes
Kuva: Tampereen kaupunki
