Turku on laatinut ilmastosuunnitelman, jonka mukaan hiilidioksidipäästöt pyritään puolittamaan kaupungin alueella vuoteen 2021 mennessä vuoden 1990 tasosta. Vuonna 2029 Turku olisi jo hiilineutraali. Silloin päästöt olisivat yhtä suuret kuin hiilinielut.
Kaksi kolmannesta kaupungin päästöistä aiheutuu rakennusten sähkö- ja lämpöenergian kulutuksesta. Siksi panostaminen kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen on keskeistä kaupungin energiavalvoja Kalervo Tuomen mukaan. Kaupungin omistamista kiinteistöistä vastaa tilapalvelukeskus, jonka energiatehokkuuden johtamisen kehittäminen käynnistettiin keväällä 2016.
Johtamisen pohjaksi tarvitaan oman energiankäytön hyvää tuntemista, mittausta ja seurantaa. Myös energiatehokkuutta kustannustehokkaasti parantavien toimien tunnistaminen on oleellista.
– Ilmastotavoitteen saavuttaminen kustannustehokkaasti vaati meiltä entistä suunnitelmallisempaa otetta, Tuomi sanoo. Järjestelmällisempää otetta edellytti myös Turun liittyminen uuteen energiatehokkuussopimukseen, jossa kaupunki tavoittelee energiatehokkuuteen 7,5 prosentin parannusta vuoden 2025 loppuun mennessä vuoden 2016 tasosta. Tämä vastaa 15 000 MWh:n kokonaissäästöä.
Taustalla huolellinen valmistelutyö
Energiatehokkuuden johtamisen kehittäminen alkoi alkukartoituksella eli niin sanotulla nykytila-analyysilla. Sen jälkeen asetettiin strategiset päämäärät, jotka ottavat huomioon kaupungin ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet. Lopuksi valmistuivat toimenpide- ja kehitysohjelmat, joissa johtamismalli kuvataan mahdollisimman selkeästi.
Tilapalvelukeskuksessa energiatehokkuuden johtaminen on jaettu viiteen osa-alueeseen: hanketoiminta, ylläpito, käyttäjät, energianhankinta ja PTS eli pitkän tähtäyksen suunnittelu. Tuomi huomauttaa, että energiatehokkuuden parantaminen ei ole vain joukko yksittäisiä ja muusta toiminnasta erillisiä hankkeita. Se on järjestelmällistä ja pitkäjänteistä työtä, joka integroituu kaikkeen toimintaan.
– Johtamisen pohjaksi tarvitaan oman energiankäytön hyvää tuntemista, mittausta ja seurantaa. Myös energiatehokkuutta kustannustehokkaasti parantavien toimien tunnistaminen on oleellista. Tuomen mielestä haasteellisinta on sitouttaa tilapalvelukeskuksen henkilöstö ja yhteistyökumppanit yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tämä on pyritty varmistamaan muun muassa sillä, että energiatehokkuuden johtamisen mallin laatimisessa olivat mukana kaikki keskeiset toimijat.
Kaupungit kehittävät yhdessä hyviä käytäntöjä
Tuomi korostaa, että energiatehokkuuden johtaminen ja kehittäminen ovat jatkuva prosessi. Parhaillaan työn alla on tilapalvelukeskuksen tiekartta ja jalkautussuunnitelma, joissa määritellään seuraavan kymmenen vuoden aikana tehtävät toimenpiteet kaupungin ilmastotavoitteen saavuttamiseksi. Ne sisältävät esimerkiksi uudis- ja peruskorjaushankkeiden energiaohjauksen sekä energiatehokkuushankkeiden tunnistamisen ja toteutuksen.
Turku on väkiluvultaan Suomen 6. suurin kaupunki, jossa on runsaat 191 000 asukasta. Kaupungin kiinteistöistä ja niiden ylläpidosta vastaa tilapalvelukeskus, joka tarjoaa toimitilat eri toimijoille.
Hyviä käytäntöjä energiajohtamiseen ja -hallintaan voi omaksua myös muilta kaupungeilta. Tähän tähtää Energiaviisaat kaupungit -hanke, jossa Turku on mukana yhdessä Helsingin, Vantaan, Espoon, Tampereen, Oulun sekä Valonian ja Ekokumppanien kanssa. Hanke saa rahoituksen Euroopan aluekehitysrahaston ja Uudenmaan liiton 6Aika-ohjelmalta, jonka tavoitteena on kehittää kaupunkeja entistä älykkäämmiksi ja vastata palveluilla kaupunkilaisten aitoihin tarpeisiin.
– Yhteisenä tavoitteena on etsiä uusia älykkäitä ja vähähiilisyyttä tukevia ratkaisuja kaupunkien asuin- ja palvelukiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen. Kehitämme yhdessä toimintamalleja, joita myös muut kaupungit voivat halutessaan ottaa käyttöön.
Turku on muun muassa mukana kehittämässä keinoja, joilla kaupungin palvelukiinteistöjen käyttäjät saadaan entistä tiiviimmin mukaan energiansäästötyöhön.
– On tärkeää, että kaikki ovat mukana, sillä tilojen käyttäjät vaikuttavat huomattavasti esimerkiksi valaistukseen, lämmitykseen ja ilmastointiin kuluvaan energiaan.
Palvelukiinteistön käyttäjä voi olla esimerkiksi koululainen, opettaja tai kiinteistöhuollon ammattilainen. Tuomen mukaan motivoituminen energiatehokkaaseen toimintaan edellyttää, että käyttäjälle tuodaan selkeästi ja havainnollisesti esille omien toimintatapojen vaikutukset.
– Tavoitteenamme on, että kiinteistön käyttäjä ymmärtäisi vaikutusmahdollisuutensa paremmin ja osaisi toimia energiatehokkaammin. Tässä on myös kasvatuksellinen näkökulma esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa.
Teksti: Matti Remes
Kuva: iStock