Hyvät ideat lähtevät monesti liikkeelle vapaamuotoisista keskusteluista. Näin tapahtui myös Vatajankoski Oy:n tuotantopäällikkö Lauri Höltälle, kun hän oli vierailulla kipsilevyjä valmistavan Knauf Oy:n tehtaalla Kankaanpäässä.
Tehtaanjohtaja Olli Santahuhdan kanssa nousi puheeksi tuotantoprosessissa syntyvä lämmin vesihöyry, josta suurin osa puhallettiin hyödyntämättömänä taivaalle. Vierailun jälkeen Vatajankoskella alettiin tutkia erilaisia teknisiä ratkaisuja, voitaisiinko hukkaenergia hyödyntää kaukolämpönä.
– Laskelmien ja tarkan suunnittelun jälkeen päätimme rakentaa lämmön talteenottolaitoksen, jonka kautta hukkalämpö saadaan syötettyä lämpöverkkoon, Lauri Hölttä sanoo.
Energiatehokkuussopimukseen kuuluvana yrityksenä Vatajankoskella oli mahdollisuus saada hankkeeseen myös työ- ja elinkeinoministeriön energiatukea. Viiden miljoonan euron investoinnista tuen osuus oli 25 prosenttia.
Lämpöakuista lämpöä viikonloppuna
Tehtaan aiemmin hyödyntämätön suuri vesihöyrymäärä ohjataan nyt talteenottolaitokselle kanavistoa pitkin. Laitos koostuu märkäpesurista ja kahdesta isosta lämpöpumpusta, jotka nostavat lämpötilan riittävän korkeaksi kaukolämpöverkkoa varten.
– Lämmön talteenottolaitos toimii itsenäisenä yksikkönä. Se pystyy tuottamaan kaukolämpöverkkoon riittävän kuumaa vettä, eikä sitä tarvitse kierrättää minkään muun laitoksen kanssa.
Höltän mukaan laitoksen huipputeho on noin kahdeksan megawattia, mutta kulloinenkin teho vaihtelee tuotannossa olevan kipsilevylaadun mukaan. Lämpöpumppujen lämpöteho on yhteensä noin 3 MW.
Viikonloppuna kipsilevyn tuotanto on pysähdyksissä. Tällöin talteenottolaitoksen yhteyteen rakennetut lämpöakut kattavat lämmön tarpeen. Lämpöakkuina toimii kaksi korkeaa vesisäiliötä, joiden tilavuus on yhteensä 3000 kuutiometriä. Niihin pystytään lataamaan energiaa noin 250 megawattituntia.
– Lämpöpumppuja käytetään myös lämpöakun purussa. Näin varastoidusta vedestä saadaan enemmän energiaa irti.
Oivallus palkittiin Vuoden Energianerokas 2021 -kilpailussa
Yhteistyö Vatajankosken ja Knaufin kanssa on kannattanut, sillä teollisuuden hukkalämpö tyydyttää noin kolmasosan Kankaanpään keskustan kaukolämmön tarpeesta. Viisi kuukautta vuodesta pystytään kattamaan kokonaan hukkalämmöllä.
Höltän mukaan teollisuuden hukkalämmöllä korvataan ennen muuta turpeen poltolla tapahtuvaa energiantuotantoa. Kankaanpäässä tarvittavien turpeen ja uusiutuvien polttoaineiden määrä vähenee noin 30–35 gigawattituntia vuodessa.
Energian hyötykäytön ohella höyryn talteenotolla voidaan säästää myös merkittävä määrä vettä. Lämmön talteenottoprosessissa höyry tiivistyy vedeksi ja johdetaan Knaufin tehtaalle prosessivedeksi.
Vuodessa vettä kierrätetään noin 30 000 kuutiometriä, minkä ansiosta pohjaveden kulutus on vähentynyt 75 prosenttia.
Energian talteenotossa suurin osa vesihöyrystä tiivistyy takaisin vedeksi, joka hyödynnetään kipsilevytuotannossa prosessivetenä. Teko säästää merkittävästi energiaa ja lisäksi puhdasta pohjavettä noin 30 000 kuutiometriä vuodessa.
Oivallus kipsilevytehtaan hukkalämmön hyödyntämisestä toi Vatajankoskelle Vuoden Energianerokas 2021 -kilpailun voiton yhdessä kahden muun palkitun kanssa. Kilpailun järjestävät vuosittain työ- ja elinkeinoministeriö, Energiavirasto ja Motiva.
Märkäpesuriteknologian, lämpöpumppujen ja lämmön väliaikaisvarastoinnin hyödyntäminen teollisuuslämmön talteenotossa on laatuaan ensimmäinen Suomessa. Lisäksi ratkaisun vaikutus Kankaanpään kaupungin energiakokonaisuuteen on suuri ja se säästää merkittävästi myös alueen pohjavettä.
Vatajankoski Oy on sähkönsiirtoa ja -jakelua sekä kaukolämpöä ja -jäähdytystä tarjoava yritys Pohjois-Satakunnassa. Yrityksen kaukolämpöverkko kattaa Kankaanpään kaupungin.
TEKSTI: Matti Remes
KUVA: Maarik Leppä
Kipsilevytuotannon hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämpöverkossa
Vatajankoski Oy hyödyntää Knauf Oy:n kipsilevytuotannon hukkalämpöä kaukolämpöverkossaan. Hukkalämpö kattaa Kankaanpään kaukolämpöverkon kokonaisenergiantarpeesta vuositasolla noin kolmanneksen.
