Tavoitteena on pienentää tuotantomäärää kohden laskettua ympäristökuormitusta muun muassa vähentämällä sekä raakapuun kulutusta että sahatavaran tuotannon energiankulutusta tuotettua yksikköä kohden.
Kestävyys on ollut keskeinen ohjaava periaate tänä vuonna valmistuvan pääsahalinjan suunnittelussa. Uusi tuotantorakennus edustaa tätä päivää verrattuna vanhaan 90-luvun linjaan. Uudessa linjassa on huomattavasti kehittyneempää automaatio- ja mittaustekniikkaa, mikä mahdollistaa sen, että aiemmin pääosin mekaanisesti tehdyt sahausasetukset muuttuvat jatkuvan raaka-aine- ja aseteoptimoinnin avulla enemmän tukkikohtaiseksi. Myös energiatehokkuus on aivan uudella tasolla verrattuna vanhaan käytössä olleeseen tekniikkaan.
”Uusimme paraikaa sahalinjaa, josta tulee energia- ja raaka-ainetehokkuudeltaan viimeisintä tekniikkaa hyödyntävä laitos. Kyseinen investointi on yrityksemme historian suurin investointi, joka käsittää myös uudet tuotantotilat sekä uudelle linjalle että jo käytössä olevalle pienpuulinjalle. Tässä yhteydessä on hankittu uudet ilmanvaihdon ja lämmön talteenoton laitteet sekä jäähdytyslaitteistot”, toteaa toimitusjohtaja Esa Hakamäki.
Tuotantoprosessien lämpö talteen
Myös laitteistojen ohjaukseen on panostettu lisäämällä automaatio myös talotekniikkaan, joka huolehtii muun muassa lämmöntalteenotosta. Tuotantokoneissa syntyvä lämpö otetaan talteen entistä tarkemmin. Myös valaistus toteutetaan uusimmalla ledi- ja ohjaustekniikalla, jolloin tiloissa valojen ohjaus on automaattista ja valot palavat vain, kun alueella työskennellään.
Hakamäen mukaan energiatehokkuus tarkoittaa Isojoen Sahalla muun muassa koneiden ja laitteiden ajantasalla pitämistä, toiminnan tehostamista, kunnossapidon säästöjä sekä myös työviihtyvyyden parantumista.
”Lämmön talteenottoja on toteutettu useissa kanavakuivaamoissa. Lisäksi olemme uusineet kuivaamokamareiden ohjauksen säästävämmäksi. Koko laitoksen valaistus on muutettu ledeille”, Hakamäki kuvaa energiatehokkuustoimia.
Toimet ovat tuoneet tullessaan useiden prosenttien säästöt tuotettua yksikköä kohden. Esimerkiksi lämmön kulutuksessa säästöä on saavutettu noin yhdeksän prosenttia ja sähkössä noin seitsemän prosenttia säästöä tuotettua yksikköä kohden viimeisten 5 vuoden aikana.
Lisäksi sahalla on otettu käyttöön taajuusmuuttajia ja energiatehokkaampia sähkömoottoreita. Rakennuksia on saneerattu uusimalla kattoja ja lisäämällä lämmöneristyksiä. Ensimmäinen aurinkovoimala otettiin käyttöön 2024 kesällä.
Sekä kanavakuivaamojen lämmön talteenottolaitteistolle että kamarikuivaamojen ohjauksen vaihtamiseen Isojoen Saha on saanut energiatukea 20 prosenttia hankintakustannuksista.
”Näiden laitehankintojen kustannukset ovat olleet suuret, mutta niillä on selkeästi saatu pienennettyä energiankulutusta. Laitteiden toimittajilla oli vertailutuloksia kulutuslaskelmista ja testituloksista, joiden perusteella sekä hankinta- että avustuspäätös syntyivät”, Hakamäki lisää.
Puu ”hikoilemaan” kuivausprosessissa
Puun kamarikuivauksen ohjauksen uusinta tuli sahalla ajankohtaiseksi edellisten laitteiden lähestyessä käyttöikänsä loppua. Perinteinen tapa puunkuivauksessa on puhaltaa lämmitettyä ilmaa koko prosessin ajan kuivauksessa olevan rimoitetun sahatavarapaketin ilmaraoista niin kauan, kunnes tavoiteltu loppukosteus saavutetaan.
Uudessa menetelmässä mitataan tarkemmin kuivaamokamarin sisäistä kosteuden ja lämmön tasapainoa. Aika ajoin ilman puhaltaminen keskeytetään kokonaan eri pituisiksi ajoiksi ja käynnistetään sitten uudelleen, kun olosuhde kamarissa saavuttaa tietyn tavoitearvon.
”Puuta ikään kuin hikoilutetaan kuivausprosessin aikana. Lopputulos on kosteusvaihtelultaan ja jännityksiltään mielestämme parempi kuin aikaisemmin. Samalla säästämme sähköä, kun puhallus keskeytetään aika-ajoin kokonaan, vaikka kuivaus jatkuu”, Hakamäki selventää.
Uudella menetelmällä puun kuivausaika ja tavoitekosteuden saavuttaminen pysyvät käytännössä samana tai jopa lyhentyvät aiempaan verrattuna. Tämä korostuu erityisesti pitkissä kuivausprosesseissa, joissa puun tavoiteltu loppukosteus on pienempi loppukäyttövaatimuksien mukaisesti.
”Tuottamastamme sahatavarasta merkittävä osa on juuri mataliin kosteuksiin kuivattua erikoissahatavaraa, jonka käyttö on mahdollista esimerkiksi puusepänteollisuudessa”, Hakamäki kertoo.
Energiatehokkuustyössä Hakamäkeä on viime aikoina ilahduttanut se, että toteutuneita muutoksia on päästy mittaamaan ja tavoitteet toteutuvat selkeästi kulutuslukemissa. Tuotantolaitteistojen päivitys nykyaikaisemmaksi on tuonut mukanaan niin ikään sekä toimintavarmuutta että käyttöturvallisuutta. Myös työskentelyolosuhteet paranevat, kun tilojen lämmitys ja jäähdytys on tarkemmin optimoitua.
”Energiatehokkuuden ja energian kulutuksen seuranta ohjaavat toimintaa oikeaan suuntaan ja myötävaikuttavat kestävämpiin hankintoihin. Energiatehokkuus ei ole meillä vaikuttanut tuotantotehokkuuden heikkenemiseen, pikemminkin päinvastoin ja samalla asiakkailta saamamme palautteiden perusteella tehdyt ratkaisut ovat parantaneet lopputuotteiden laatua”, Hakamäki kiteyttää.
Teksti: Sirpa Mustonen
Kuva:IStock
