Liittyjän tarina

LähiTapiola: Energiatehokkuuden pioneerillakin riittää parannettavaa

14.03.2022
Takaisin listaukseen
Energiatehokkuussopimuksissa alusta lähtien mukana ollut LähiTapiola on saavuttanut tavoitteensa jokaisella sopimuskaudella. Aina riittää kuitenkin parannettavaa.

Noin 2,5 miljardin euron arvoisen kiinteistökannan omistava LähiTapiola on ollut vuodesta 1999 lähtien mukana kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksissa. Jokaisella sopimuskaudella energiansäästötavoitteet on saavutettu ja usein jopa ylitetty.

– Kiinteistöalalla olemme yksi pisimpään sopimuksissa mukana olleista. Järjestelmällisen työn ansiosta kiinteistökantamme on keskimääräistä energiatehokkaampaa, LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy:n teknisen yksikön päällikkö Eero Kokkonen sanoo.

– Suurin haaste onkin nyt löytää uusia keinoja ja parantaa jatkuvasti. Helppoja säästöjä kiinteistökannassa ei enää ole, hän jatkaa.

Energiansäästö tärkeä osa kokonaisuutta

LähiTapiola omistaa toimitilakiinteistöjä pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Lisäksi omistuksiin kuuluu noin 4000 vuokra-asuntoa noin 80 kiinteistössä.

Toimitilapuolella LähiTapiola aloitti reilu vuosikymmen sitten kokonaisvaltaiset energiatehokkuushankkeet. Ulkopuolisella asiantuntijayrityksellä teetetyt hankkeet ovat sittemmin yleistyneet laajemminkin Suomessa.

– Olemme suunnitelmallisesti hakeneet kussakin kiinteistössä potentiaalisia tapoja säästää energiaa. Olennaista on ottaa energiatehokkuustoimet osaksi pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmia.

Toimitiloissa LähiTapiolan kiinteistökannassa on paljon eri-ikäisiä rakennuksia. Energiatehokkuutta on parannettu ennen muuta projektiluontoisilla parannuksilla samalla kun kiinteistön korjausvelkaa on hoidettu kuntoon.

Tyypillisiä remonttikohteita ovat ilmanvaihtojärjestelmät. Myös älykästä teknologiaa hyödynnetään lämmityksen, jäähdytyksen ja valaistuksen ohjauksessa. Yhä useampien kiinteistöjen katoille on myös asennettu aurinkosähköjärjestelmiä.

Kokkosen mielestä energiatehokkuuden parantamisen ohella on ajateltava aina kokonaisuutta ja investointien oikeaa ajoitusta.

– Kaiken vaihtaminen uuteen ei ole taloudellisesti järkevää tekemistä, vaan pitää ajatella myös esimerkiksi talotekniikan elinkaarta.

Kokkosen mukaan oleellista on kytkeä energiatehokkuus osaksi kiinteistöjohtamista ja ylläpitoa.

– Myös säännöllisesti tehtävät energiakatselmukset ovat tärkeitä, jotta löydämme uusia kohteita säästää energiaa.

Lämmityksen ohjaus korostuu uusissa kohteissa

Suurin osa LähiTapiolan vuokra-asuntokiinteistöistä on rakennettu viimeksi kuluneen 20 vuoden aikana, joten niissä energiatehokkuuden parantaminen on Kokkosen mukaan hankalampaa kuin vanhoissa.

Uudet kiinteistöt on lähtökohtaisesti rakennettu uusinta rakennustekniikkaa hyödyntäen ja nykyisten entistä tiukempien rakennusmääräysten mukaisesti.

– Uudehkoihin rakennuksiin ei kannata vaihtaa vaikkapa energiatehokkaampia ikkunoita.
Iso asia sen sijaan on lämmityksen optimointi, Kokkonen huomauttaa.

Hänen mukaansa tällaisissakin kiinteistöissä energiaa voidaan säästää asentamalla lämmitystä sääteleviä älykkäitä järjestelmiä. Vesikalustojen uusimisella voidaan puolestaan säästää vettä ja siten myös energiaa.

Lämmityksen ohjauksessa ja valvonnassa LähiTapiola on hyödyntänyt asiaan erikoistuneita palveluntarjoajia.

– Parhaita tuloksia on saatu älykkäistä järjestelmistä, jotka mittaavat reaaliaikaisesti energian kulutusta ja optimoivat lämmitystä automaattisesti.

Vuokrakiinteistöissä myös asukkaat on otettu mukaan energiansäästöön. Esimerkiksi energiansäästöviikoilla on järjestetty kampanjoita, joissa teemoina on ollut veden säästäminen, ilmanvaihdon oikea käyttö ja jätteiden oikea lajittelu.

LähiTapiola Kiinteistövarainhoito hallinnoi finanssiryhmä LähiTapiolan noin 2,5, miljardin euron arvoista kiinteistökantaa, johon kuuluu toimitiloja ja vuokra-asuntoja.

 

TEKSTI: Matti Remes

KUVA: istock