Liittyjän tarina

Paulig ja Helen: Kahvinpaahtimo lämmittää tuhat kaksiota

13.01.2021
Takaisin listaukseen
Pauligin paahtimo on nyt myös lämpölaitos, kun kahvinpaahdosta syntyvä hukkalämpö hyödynnetään Helenin kaukolämpöverkossa. Lämpömäärä riittää tuhannen kaksion lämmitykseen. Ratkaisu on yksi Vuoden Energianerokas 2020 -tunnustuksen saaneista teoista.

Pauligilla on Helsingin Vuosaaressa yksi Euroopan suurimmista kahvinpaahtimoista, jossa valmistuu vuosittain noin 100 miljoonaa kahvipakettia. Vuonna 2009 valmistunut laitos kuuluu alansa energiatehokkaimpiin, mutta paahtokoneiden tuottamaa hukkalämpöä ei ole pystytty hyödyntämään tehokkaasti.

Asia korjaantui syksyllä 2020, kun paahtimossa otettiin käyttöön uusi lämmön talteenottojärjestelmä. Siinä paahtokoneista savuhormiin nouseva lämpö pystytään keräämään talteen ja kierrättämään se energiayhtiö Helenin kaukolämpöverkkoon.

– Valitsimme yhteistyön siksi, että emme olisi voineet käyttää niin suurta energiamäärää järkevästi itse. Helenin kaukolämpöinfra mahdollistaa hukkalämmön hyödyntämisen tehokkaasti, Pauligin kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö Timo Tuukkanen kertoo.

Savuhormista lämpö talteen

Myös Helenissä tartuttiin heti Pauligin ehdotukseen, sillä energiayhtiön tavoitteena on lisätä teollisuuden ja muiden hukkalämpöjä tuottavien kohteiden hyödyntämistä kaukolämmön tuotannossa.

Helenin liiketoiminnan kehityspäällikkö Jouni Kivirinne sanoo, että paahtimon jopa 300–400-asteinen hukkalämpö sopii erinomaisesti kaukolämmön lähteeksi.
– Totesimme välittömästi, että tässä on selvä projektin aihio ja molempia osapuolia hyödyttävä win-win-tilanne.

Tuukkasen mukaan haasteellisinta hankkeessa oli järjestää lämmön talteenotto niin, ettei sillä ole vaikutusta itse paahtoprosessiin. Vastaavia ratkaisuja ei tiettävästi ole toteutettu muissa alan tuotantolaitoksissa.

Uudessa ratkaisussa lämpö otetaan talteen savuhormiin rakennetun kanavan kautta. Sieltä lämpö johdetaan paahtimon pihalla sijaitsevaan Helenin konttiin, jossa lämmönsiirtimet siirtävät energian kaukolämpöverkkoon.

Kontissa on myös etäluettava mittaristo, joka laskee Pauligilta saadun energian määrän.

– Erilaisten simulointien avulla olemme arvioineet, että hukkalämpöä saadaan vuodessa talteen 4000–6000 megawattituntia. Energiamäärällä voi lämmittää noin tuhat kerrostalokaksiota vuodessa. Se vastaa suunnilleen viereisen Aurinkolahden asuinalueen asuntojen määrää, Tuukkanen toteaa.

Yhteistyölle Vuoden Energianerokas -tunnustus

Pauligin ja Helenin yhteistyö sai marraskuussa 2020 työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Motivan myöntämän Vuoden Energianerokas 2020 -tunnustuksen yhdessä kolmen muun teon kanssa.

Tuomariston mielestä teko on malliesimerkki energia-alan ja teollisuuden välille rakentuvasta energiasymbioosista. Kyse on Helsingin alueella uraauurtavasta toteutuksesta, joka tukee pääkaupungin vähähiilisyystavoitetta ja toteuttaa EU:n tavoitetta ylijäämälämmön entistä kattavammasta hyödyntämisestä.

Helen on kehittänyt tätä varten Avoin kaukolämpö -konseptin, jossa Helsingin seudulta kerätään kaukolämpöverkkoon liittyneiden tuotantolaitosten, kiinteistöjen, yritysten ja asuintalojen hukkalämpöjä.

Lämmön myyminen verkkoon edellyttää kiinteistön ja verkon välille kaksisuuntaiseen lämpökauppaan soveltuvaa liittymää. Helen maksaa saamastaan lämmöstä korvauksen, jonka hinta vaihtelee kysyntätilanteen ja kaukolämmön tuotantokustannusten mukaan.

Hukkalämpöjen hyödyntäminen yleistyy

Jouni Kivirinteen mukaan kaukolämpönä on helpointa hyödyntää vähintään 80-asteista lämpöä.

– Näin korkeita lämpötiloja on mahdollista saada lähinnä teollisuuden prosessilämmöistä, mutta tällaisia kohteita Helsingin alueella on vähän.

Myös alhaisemman lämpötilan energioita hyödynnetään enenevässä määrin esimerkiksi datakeskuksista, kiinteistöjen ilmanvaihtolaitteista ja jätevedestä. Tämän mahdollistaa uusi lämpöpumpputekniikka, jonka avulla lämpötiloja on mahdollista nostaa kaukolämpöverkon edellyttämälle tasolle.

– Mahdollinen energiaverouudistus kaukolämpöverkkoihin lämpöä tuottavien lämpöpumppujen sähköverotuksessa avaisi uusia mahdollisuuksia energian kierrättämiseen konesaleista ja teollisista prosesseista, Kivirinne sanoo.

Lämpöpumpputekniikan hyödyntäminen voi tulla ajankohtaiseksi myös Pauligilla, jossa on suunnitteilla toinen lämmön talteenottoon liittyvä hanke. Siinä vedellä jäähdytettävien paineilmakompressorien jäähdytinvedestä otettaisiin lämpö talteen ja nostettaisiin se lämpöpumppujen avulla lämmön lämpötila riittävän suureksi.