Hyvin toimivan rakennusautomaation avulla rakennuksen lämmitystä ja ilmanvaihtoa ohjataan tehokkaasti niin, että energian kulutus on mahdollisimman optimaalista.
Monessa rakennuksessa hyödyt jäävät kuitenkin saavuttamatta, kun automaatiojärjestelmät toimivat puutteellisesti tai pahimmassa tapauksessa eivät ollenkaan.
Tämä oli lähtökohta Seinäjoen kaupungin kehitysinsinööri Tero Rintakallion työlle, kun pitkän linjan automaatioalan ammattilainen lähti käymään läpi kaupungin kiinteistöjen järjestelmiä.
Läpikäynti oli silmiä avaava. Tarkastuksissa löytyi järjestelmiä, jotka eivät olleet koskaan olleetkaan automaattiajossa esimerkiksi väärin tehtyjen kytkentöjen vuoksi.
– Kolmessa vuodessa olemme leikanneet kiinteistöjen energiankulutusta kymmenen prosenttia tekemällä muutoksia ja säätämällä automaatiojärjestelmiä niin, että ne toimivat kuten pitääkin. Tähän ei tarvittu juuri lainkaan rahaa vieviä investointeja, Rintakallio sanoo.
Energiansäästö vastaa suuruudeltaan määrää, johon Seinäjoki on sitoutunut liittymällä kunta-alan energiatehokkuussopimukseen vuosiksi 2017–2025.
Automaatio-osaamisessa toivomisen varaa
Rintakallio uskoo, että tilanne on pitkälti sama monessa muussakin kunnassa. Vuosien varrella kiinteistöihin on toimitettu lukuisa määrä erilaisia automaatiojärjestelmiä, mutta niiden vastaanottajat eivät ole varmistuneet niiden täysimääräisestä toiminnasta.
– Kiinteistötoimesta löytyy asiansa osaavia LVI-alan ammattilaisia, mutta automaatioasioissa syvällistä osaamista usein puuttuu.
– Tästä syystä järjestelmien toimittajilta ei osata vaatia oikeita asioita. Silloin joudutaan luottamaan liikaa toimittajan laatimiin luovutusdokumentteihin ja uskotaan, että järjestelmä toimii kuten on luvattukin.
Rintakallion mielestä on oleellista tehostaa valvontaa, kun uusia automaatiojärjestelmiä vastaanotetaan. Tätä varten Seinäjoen kaupunki on täsmentänyt hankintaan ja suunnitteluun liittyviä ohjeistuksia, joiden noudattamista myös seurataan.
– Ilman tarkkaa vastaanottoprosessia kiinteistöihin jää toimimattomia järjestelmiä. Uuden käytännön mukaan jokaisessa uudisrakennuksessa laitteiden toiminnallisuus käydään luovutuksessa tarkasti läpi. Jos emme ennätä tehdä tarkastusta omin voimin, ostamme asiantuntemusta talon ulkopuolelta.
Sadan tuhannen euron pysyvä säästö
Rintakallio sanoo, että energiatehokkuuden parantaminen on jatkuvaa työtä myös rakennusautomaation osalta. Samalla on huolehdittava, että energiansäästö ei heikennä sisäilmaoloja ja kiinteistöjen kuntoa.
Viime lämmityskaudella kaupunki järjesti Tarkenoo iliman palttoota ja rasoja -nimellä kulkeneen hankkeen, jossa pudotettiin kiinteistöjen huonelämpötiloja käyttöaikojen ulkopuolella 2–3 asteella.
– Hanke säästi energiakuluja 100 000 euroa vuodessa ja mikä parasta, sama säästö toteutuu jatkossa joka vuosi.
Rintakallion mukaan kohdekiinteistöjen muutokset toteutettiin mahdollisimman käyttäjäystävällisesti ja huomaamattomasti. Lähtökohta oli, että kiinteistön käyttäjät eivät itse huomaa eroa lämpötilassa tai ilmanlaadussa aikaisempaan. Tämän vuoksi kiinteistöjen tilaa seurattiin reaaliaikaisesti olosuhdemittauksilla.
Myös kiinteistöjen käyttäjiltä kerättiin palautetta ja heille annettiin tietoa energiankulutuksesta ja saavutetuista päästövähennyksestä.
Rintakallion mukaan koulut ja päiväkodit ovat esimerkkejä kiinteistöistä, joiden päivittäiset käyttöajat ovat yllättävänkin lyhyet. Niiden ulkopuolella ilmanvaihto ja lämmitys kannattaa pudottaa osateholle ja nostaa taas takaisin ennen kiinteistön käytön alkamista.
– Energian säästämiseksi on kuitenkin huolehdittava, että ilmanvaihdon jälkilämmitys ei lähde tällöin lämmittämään kiinteistöä ilmalämmityksellä, mikä on hyötysuhteeltaan huonompi vaihtoehto kuin varsinainen lämmitysjärjestelmä.
Rintakallion mukaan tämä voidaan ehkäistä tekemällä pieniä ohjelmistomuutoksia kiinteistöautomatiikkaan. Suomen ympäristökeskuksen Hinku-tiimi myönsi tälle hankkeelle maaliskuussa Hinku-teko-tunnustuksen.
Älykäs järjestelmä hälyttää poikkeamista
Seinäjoen kaupungin kiinteistöt ovat etävalvonnassa, jossa seurataan sähkön, lämmön ja veden kulutusta. Myös sisäilmaoloista saadaan nyt enemmän dataa, kun kiinteistöihin on asennettu lämpötilaa, hiilidioksidipitoisuutta, kosteutta ja paine-eroja mittaavia antureita.
Näitä tietoja hyödynnetään analytiikassa, joka havaitsee mahdolliset poikkeamat rakennusautomaation toiminnallisuudessa, energian kulutuksessa ja sisäilmaoloissa.
Rintakallion mukaan älykäs järjestelmä perustuu suhteellisiin yksinkertaisiin matemaattisiin laskelmiin, joissa otetaan huomioon muun muassa rakennuksen viime vuosien energiankulutus ja vallitseva ulkolämpötila. Lisäksi rakennusautomaatiota seurataan analytiikalla, joka seuraa säätöjen toimivuutta ja toistuvia vikatilanteita.
– Järjestelmä hälyttää havaitessaan normaalista poikkeavaa energiankulutusta, sisäilmaolosuhdemuutosta tai säätöjen toimimattomuutta, joka voi esimerkiksi johtua viasta poistoilman lämmön talteenotossa, toimilaitteen hajoamisesta tai auki jääneestä ovesta.
Fakta:
Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista. Kaupungissa on noin 65 500 asukasta.
Teksti: Matti Remes
Kuva: Seinäjoen kaupunki
