Valio valmistaa Lapinlahdella sijaitsevassa tuotantolaitoksessaan juustoja sekä maito- ja herajauheita. Tuotteiden lämpökäsittelyyn, jäähdytykseen, tuotantolinjojen puhdistukseen ja kiinteistöjen lämmitykseen kuluu runsaasti energiaa, joten tehtaalla on tehty viime vuosina paljon energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä.
– Hyödyntämätöntä potentiaalia on kuitenkin vielä paljon etenkin hukkalämmön talteenotossa, Valion energiapäällikkö Peter Fabritius sanoo.
Pari vuotta sitten Lapinlahden tehtaalla tehtiin lakisääteiseen energiakatselmukseen kuuluva kohdekatselmus, jossa tunnistettiin potentiaalisia energiansäästökohteita. Yksi kohteista oli tuotantolaitoksen kattilalaitokseen mahdollisesti asennettava savukaasulauhdutin, jonka teknistä toteutusta ja taloudellista kannattavuutta selvitetään nyt syksyn aikana toteutettavassa syväselvityksessä.
Selvitykselle on myönnetty valtion tukea syväselvitysten pilottihankkeesta. Koeluontoinen tuki on suunnattu runsaasti energiaa käyttäville teollisuusyrityksille, jotka ovat mukana energiatehokkuussopimuksissa.
Kuumalle vedelle haetaan käyttökohteita
Kattilalaitoksiin asennettavat savukaasulauhduttimet hyödyntävät energiaa, jota syntyy esimerkiksi biopolttoaineiden polton tuottaman kostean savukaasun lauhdutuksesta. Energiatehokkuuden paranemisen ohella hiilidioksidipäästötkin vähenevät, kun kattilalaitoksessa poltettavan polttoaineen määrää voidaan vähentää.
Fabritiuksen mukaan Lapinlahdella selvitetään myös lämpöpumppuratkaisua, jonka avulla lauhduttimesta saatava noin 60-asteinen lämpö voitaisiin nostaa noin 80 asteeseen. Tämä lisäisi talteen otetun lämmön käyttökohteita.
– Syväselvityksessä käydään läpi, missä tuotantolaitoksella tätä kuumaa vettä voitaisiin käyttää ja miten lämmön tuotanto istuu ajallisesti lämmön kulutukseen. Mahdollisten käyttökohteiden lisäksi tehdään suunnitelma putkiverkostosta, jota lämmön talteenotto edellyttäisi.
Syväselvitys pohjustaa investointipäätöstä
Syväselvitystä varten Valiolla on koottu kolmihenkinen tiimi. Varsinainen selvitystyö teetetään ulkopuolisella konsultilla.
Fabritius odottaa syväselvityksestä tuloksia, joiden perusteella tiedetään tarkemmin hankkeen toteuttamismahdollisuudesta ja kannattavuudesta. Hän arvioi, että ensi vuoden keväällä voidaan todennäköisesti tehdä lopullinen päätös, edetäänkö investoinnissa toteutusvaiheeseen vai ei.
Tuotantolaitoksen energiatehokkuuden parantamisessa on monesti kysymys monimutkaisista asioista. Fabritiuksen mukaan pakollisissa energiakatselmuksissa on harvoin mahdollista mennä niin syvälle, että niiden pohjalta voi tehdä investointipäätöksiä.
– Syväselvitys on siksi tarpeellinen seuraava askel kohdekatselmuksen jälkeen, kun siinä päästään pureutumaan tiettyyn asiaan syvemmälle.
Oppia muillekin Valion tehtaille
Fabritiuksen mukaan hukkalämmön hyödyntäminen on haasteellista siksi, että maitotuotteiden valmistuksessa syntyvät lämpömäärät vaihtelevat vuodenajan, viikonpäivän tai vuorokauden ajan mukaan.
Toisaalta myös tuotantoprosesseissa tarvittavan lämmön määrä ei ole ajallisesti tasaista.
– Lämmön tuotannon ja kulutuksen selvittäminen riittävällä tarkkuudella on edellytys investoinnille. Tämän selvittäminen on syväselvityksen yksi pääkohteista, Fabritius sanoo.
Hän toivoo, että selvityksestä saatavaa tietoa voidaan hyödyntää muuallakin konsernissa. Tällä hetkellä kuudessa Valion tehtaassa kerätään hukkalämpöä talteen lämpöpumpuilla, mutta savukaasulauhduttimeen kytkettyjä järjestelmiä ei toistaiseksi ole.
Lämpöpumppujen hyödyntäminen on Fabritiuksen mielestä perusteltua monessa kohteessa, sillä uusien laitteiden parantuneen lämpö- eli COP-kertoimen ansiosta niillä saadaan tuotettua entistä tehokkaammin lämpöä suhteessa kulutettuun sähkömäärään.
– Samalla lämpöä ei tarvitse tuottaa yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä aiheuttavissa kattilalaitoksissa. Tämän tyyppisiä hankkeita tarvitaan lisää, kun tavoittelemme hiilineutraaliutta.
Rakennettujen lämpöpumppulaitosten kanssa on ollut kuitenkin myös haasteita. Fabrituksen mukaan esimerkiksi talteen otettavan lämmön tarvetta ei ole osattu riittävästi mallintaa.
– Sitäkään ei ole täysin ymmärretty, kuinka suuria ajallisia vaihtelua lämmön tuotannossa ja kulutuksessa on. Syväselvitys antaa tähän lisävalaistusta.
Valio on Suomen suurin maidonjalostaja ja vastaanottaa 80 prosenttia maatiloilla tuotetusta maidosta. Sen omistavat 14 maidontuottajaosuuskuntaa. Valio on ollut jo pitkään mukana energiatehokkuussopimuksissa ja on sitoutunut myös meneillään olevalla kaudella elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman tavoitteisiin. Tavoitteena on 7,5 prosentin energiansäästö vuoteen 2025 mennessä.
Kuvassa Valion energiapäällikkö Peter Fabritius.
Teksti: Matti Remes
Kuva: Valio
Kokeilussa tuki yritysten syväselvityksille
Pilottihankkeessa testataan voiko energiatehokkuutta parantavia investointeja vauhdittaa valtion tukemilla syväselvityksillä.
