Porilaisen vuonna 1966 valmistuneen taloyhtiön lämmönjakokeskus oli tullut elinkaarensa päähän. Osa vanhoista patteritermostaateista ja venttiileistä jumitti tai toimi vähän sinne päin. Lämmitysverkostokin jakoi lämpöä taloon epätasaisesti.
– Toisissa asunnoissa on ollut kuuma ja toisissa kylmä. Asialle oli tehtävä jotain, ihan jo asumisviihtyvyydenkin takia, Asunto-osakeyhtiö Katariinankulman hallituksen puheenjohtaja Timo Lehto kertoo.
Kiinteistön ongelmat ovat tuttuja myös lukuisista muista aikakauden kerrostaloista. Katariinankulmassa niitä ryhdyttiin kuitenkin ratkomaan uudella tavalla.
– Pyysimme tarjouspyyntöjä useammaltakin taholta. Ajattelimme, että jos ryhtyisimme urakkaan itse, niin se tulisi maksamaan paljon eikä lopputuloksesta olisi ihan varmuutta. Vatajankosken tarjoama kumppanuusmalli tuntui lopulta parhaalta vaihtoehdolta.
Vatajankoski Oy:n liiketoimintapäällikkö Jalmari Rossi kuvailee, että Energiakumppanuus palveluna -mallissa asiakkaan ei tarvinnut investoida mitään, vaan Vatajankoski maksoi tarvittavat uudet laitteet.
– Annoimme asiakkaalle myös takuun, että pienentyvän energiankulutuksen myötä se säästää enemmän, mitä palvelumaksumme tekevät.
Kankaanpääläinen Vatajankoski tarjoaa asiakkailleen keinoja säästää ja käyttää energiaa järkevästi. Lisäksi yhtiö omistaa ja hallinnoi sähköverkkoja Pohjois-Satakunnassa sekä pyörittää kaukolämpöverkkoa Kankaanpäässä ja Niinisalossa. Yhtiö on sitoutunut energiatehokkuussopimukseen ja liittynyt sekä energiapalveluiden että energiatuotannon toimenpideohjelmaan.
Datan eikä arvailujen perusteella
Katariinankulmassa uusittiin termostaatit ja venttiilit sekä tasapainotettiin lämmitysverkosto. Suurin muutos oli kuitenkin se, että kiinteistöstä siirryttiin perinteisestä ulkolämpötilaa tarkkailevasta lämmityksenohjauksesta tekoälyyn pohjautuvaan lämmityksenohjaukseen.
– Kiinteistön jokaisessa huoneistossa on nyt sen todellisista olosuhteista kertova lämpötila- ja kosteusanturi. Tämä data ja muu tarpeellinen taustatieto viedään pilvipalveluun, jossa tiedot analysoidaan ja niiden pohjalta lasketaan ohjausalgoritmi lämmönjakokeskukselle, Rossi selittää.
Huoneistojen olosuhteiden lisäksi laskennassa hyödynnetään tietoja ulkolämpötilasta, talon lämpenemisestä ja jäähtymisestä eri sääolosuhteissa, kiinteistön lämpimän käyttöveden tarpeesta eri vuorokauden aikoina sekä Ilmatieteen laitoksen sääennusteita.
– Energiajärjestelmää ohjataan todellisen tiedon ja tarpeiden eikä luulon ja summamutikassa tehtyjen säätöjen avulla. Säästöjä syntyy myös, kun järjestelmä sopeutuu muuttuviin tilanteisiin ja pystyy myös ennakoimaan niitä.
Rossi arvioi, että toteutetuilla toimilla tullaan isossa kiinteistössä saavuttamaan noin 12–13 prosentin säästö energiankulutuksessa.
– Kaukolämmöstä otettavan tehontarve tulee laskemaan arvioilta 18–20 prosenttia. Sekin laskee osaltaan kaukolämpölaskua.
Timo Lehdon mielestä säästöpotentiaali kuulostaa lupaavalta. Järjestelmä on otettu juuri käyttöön, joten käyttökokemuksia ei ole vielä juurikaan kertynyt.
– Ihan hyvä juttu on tietenkin myös se, että samalla kun säästetään energiaa, leikataan myös päästöjä, hän huomauttaa.
Potentiaalia suuriin päästöleikkauksiin
Katariinankulman läheltäkin löytyy samanikäisiä kohtalotovereita. Vatajankoski solminut kumppanuussopimuksen esimerkiksi Asunto Oy Porin Antinkatu 13:n kanssa ja varustanut kiinteistön älykkäällä lämmityksenohjauksella.
– Isossa kiinteistössä, missä on myös liiketiloja, lämpö on jakautunut vähän epätasaisesti. Turhan suuri osa yhtiövastikkeesta on mennyt lämpölaskujen kuittaamiseen, Rossi huomauttaa.
Hän kertoo, että tähän mennessä suhteellisesti suurimmat säästöt mallilla ja älykkäällä lämmityksen ohjauksella on saavutettu kuitenkin kankaanpääläisessä vuonna 1975 rakennetussa 22 asunnon rivitaloyhtiössä.
– Asunto Oy Venlantorpassa todennettu säästö on ollut 20 prosenttia.
Tekoälyyn pohjautuvat lämmönohjaukset eivät ole vielä vakioratkaisu uusissakaan kiinteistöissä.
– Se on vähän kummallista. Ylipäätään kiinteistöjen energiatehokkuudessa olisi paljon parannettavaa ja potentiaalia suuriin päästöleikkauksia, Rossi korostaa.
Kuin vanhan ajan talkkari
Vatajankoskella on ollut palvelu nykymuodossaan käytössään puolitoista vuotta. Tällä hetkellä sillä on kumppanuusasiakkaita jo useita kymmeniä. Satakunnan lisäksi yhtiö on vahvistamassa jalansijojaan myös esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.
– Asiakkaan kannalta mallissa on paljon etuja. Säästötakuun ansiosta hänellä ei ole riskejä. Asiakas saa käyttöönsä tarkoituksenmukaiset, tehtäväänsä optimoidut laitteistot, eikä mitään ylimääräistä.
Vatajankoski vastaa myös esimerkiksi laitteiden huollosta.
– Asiakkaalla on yksi taho, jonka kanssa hän asioi eli siinä mielessä olemme vähän niin kuin vanhan ajan talkkari, Rossi miettii.
Kumppanuussopimukset räätälöidään aina sen mukaan, mikä kohteessa on järkevintä ja edullisinta.
– Valtteihimme kuuluu, että meillä on paljon uuden energian asiantuntemusta ja osaamista. Pystymme tarjoamaan kumppanuussopimukseen myös esimerkiksi lämmöntalteenotto-, pumppu-, aurinkosähkö- ja aurinkolämpöratkaisut, hän huomauttaa.
Vatajankoski Oy on hyödyntänyt uudenlaisia ratkaisuja myös kaukolämpöverkossaan Kankaanpäässä. Se käyttää kaukolämmön tuotannossa esimerkiksi isojen tietokoneiden tuottamaa lämpöä sekä rakentaa parhaillaan uudenlaista hiekka-akkua energian varastointiin. Työ- ja elinkeinoministeriö, Energiavirasto ja Motiva myönsivät Vuoden Energianerokas 2021 -tunnustuksen Vatajankosken toteuttamalle ratkaisulle, joka hyödyntää kipsilevytehtaan hukkalämpöä.
Teksti: Matti Välimäki
Kuva: T. Mikkolainen Photography
