Valiossa vastuu energiatehokkuuden parantamisesta on jaettu tuotantolaitoksiin. Hajautetusta toimintamallista on saatu hyviä kokemuksia.
Maidonjalostaja Valiolla on Suomessa 12 tuotantolaitosta, joissa valmistetaan tuoremeijerituotteita, juustoja, rasvoja, maitojauheita, mehuja ja hilloja. Prosesseihin tarvitaan runsaasti energiaa.
Lämpöenergiaa kuluu esimerkiksi jauhemaisten tuotteiden kuivaukseen, tuotteiden lämpökäsittelyyn, pesuihin ja kiinteistöjen lämmitykseen. Sähköä taas tarvitaan prosessilaitteistojen käyttöön ja tuotteiden jäähdytykseen.
Valio Oy:lle on myönnetty tunnustus ansioituneesta energiatehokkuustyöstä Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa vuosina 2008–2016.
Valio on ollut jo pitkään mukana energiatehokkuussopimuksissa ja saavutti edellisellä sopimuskaudella 2008–2016 asetetut tavoitteet. Yhteenlaskettu energiansäästö ylitti selvästi yhdeksän prosenttia vuoden 2005 kokonaisenergian kulutuksesta.
– Eniten säästöä ovat tuoneet lämpöpumppuhankkeet, jotka ovat olleet suurimpia investointeja energiatehokkuus-asioissa. Lämpöpumppujen etu on, että niistä saadaan sekä lämpöä että kylmää, Valion energiapäällikkö Peter Fabritius sanoo.
Tehtaat vastaavat energiansäästöstä
Sopimuskauden suurin energiahanke toteutettiin Valion tehtaalla Seinäjoella, jonne asennettiin vuonna 2012 kaksi suurta lämpöpumppua. Samalla uusittiin lämmönjakeluverkkoa, jotta se toimii optimaalisesti pumppujen kanssa.
Isoihin energiatehokkuushankkeisiin Fabritius laskee myös erilaiset lämmön talteenottohankkeet. Esimerkiksi pastöroinnin yhteydessä maitotuotteet kuumennetaan korkeaan lämpötilaan, jolloin prosessista syntyvän hukkalämmön talteenotto ja hyödyntäminen uudelleen on tärkeää.
Valion jokaisella tehtaalla on energiatehokkuusasioista vastaava henkilö, joka tuntee tuotantoyksikkönsä tilanteen ja osaa tunnistaa energiaa säästäviä ratkaisuja.
– Konsernitason tehtävänä on tukea, välittää hyviä ideoita tehtaiden välillä ja sparrata tuotantolaitoksia entistä parempiin suorituksiin energiansäästössä.
Valio Oy on Suomen suurin maidonjalostaja, joka kerää noin 80 prosenttia suomalaisesta maidosta ja työllistää suoraan ja välillisesti noin 30 000 suomalaista. Valion omistaa 17 osuuskuntaa, joiden jäseniä ovat suomalaiset maidontuottajat.
Tuotantolaitosten energiatehokkuudesta vastaavilla on paljon muitakin vastuualueita, esimerkiksi laitteistojen kunnossapitoon liittyviä tehtäviä.
– Henkilöstön käytettävissä oleva aika ja työtehtävien priorisointi ovat siksi isoja haasteita.
Fabritius huomauttaa, että energiatehokkuuden parantamiseen ei välttämättä aina tarvita rahallisia panostuksia. Tuotantolaitoksissa on löydetty paljon fiksuja keinoja, joilla tuotantotapoja ja prosesseja voidaan yksinkertaistaa ja säästää näin energiaa.
Isoista investoinneista pieniin parannuksiin
Valio on mukana myös tänä vuonna alkaneella sopimuskaudella ja on sitoutunut elintarviketeollisuuden energiatehokkuussopimuksen tavoitteisiin.
Niissä tavoitellaan neljän prosentin energiansäästöä vuoteen 2020 mennessä ja 7,5 prosentin säästöä vuoteen 2025.
Fabritius myöntää, että tavoitteen saavuttaminen on haasteellista, sillä energia-analyyseissä hahmotetut isot parannukset on jo toteutettu.
– Isojen investointien sijaan painopiste siirtyy todennäköisesti kohti pienempiä hankkeita. Niiden eteen on kuitenkin tehtävä suhteessa enemmän töitä.
Energiatehokas teknologia kehittyy kuitenkin nopeaa vauhtia. Fabritiuksen mukaan on mahdollista, että nyt alkaneella sopimuskaudella löydetään myös isompia energiaa säästäviä ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää useammassakin tuotantolaitoksessa.
Teksti: Matti Remes
Kuva: Valio Oy
