Energiatehokkuussopimuksiin liittyneiden energiankäyttö kattaa noin 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankulutuksesta. Sopimuksiin liittyneet yli 750 yritystä ja niiden reilut 7 000 toimipaikkaa sekä yli 150 kuntaa ja kuntayhtymää tehostavat tavoitteellisesti omaa energiankäyttöään.
Valtaosa sopimuksessa mukana olevista toimialoista on vuoden 2022 lopulla jo yltänyt vuodelle asetettuun 2025 energiankäytön tehostamistavoitteeseen.
”Olemme jo aloittaneet toimialojen kanssa vähähiilitiekarttojen päivitystyön. Tarvitsemme lisää puhdasta energiaa yhteiskunnan kasvaviin energiatarpeisiin. Samaan aikaan meidän kannattaa käyttää energiaa tehokkaasti, ei tuhlaillen. Kriisivuodet ovat herättäneet ihmisiä ja yrityksiä hakemaan uusia energiansäästötoimia. Odotankin myös tulevien energiatehokkuussopimuksien tehostavan energiankäyttöämme”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.
Energiatehokkuuteen investoitu 1,2 miljardia euroa
Sopimukseen liittyneet yritykset ja kunnat ovat raportoineet yhteensä noin 1,2 miljardin euron energiatehokkuusinvestoinneista viimeisen kuuden vuoden aikana. Eniten energiatehokkuuteen ovat investoineet teollisuus ja energia-ala. Eniten yksittäisiä tehostamistoimia ovat tehneet palvelu-, kiinteistö- ja kunta-ala.
Työ- ja elinkeinoministeriö on tukenut yhteensä noin 120 miljoonalla eurolla elinkeinoelämän, kunta-alan ja kiinteistöalan sopimuksiin liittyneiden yritysten ja yhteisöjen energiatehokkuusinvestointeja vuosina 2017–2022. Tukea on myönnetty noin 1 200 hankkeelle, jotka eivät olisi toteutuneet ilman tukea.
Tehdyt toimet vähensivät vuotuisia hiilidioksidipäästöjä noin 2,7 miljoonalla tonnilla vuoden 2022 lopussa. Se vastaa lähes 270 000 keskivertosuomalaisen hiilijalanjälkeä.
Energiakriisin myötä ennätysmäärä toimia ja säästöä
Vuonna 2022 uusia energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä toteutettiin lähes 5 400, mikä on ennätyksellinen määrä. Yksistään viime vuoden toimet tehostivat vuotuista energiankäyttöä yli kaksi terawattituntia. Vuonna 2022 tehdyistä toimista noin 45 prosenttia oli käyttöteknisiä toimenpiteitä, kuten säätö- ja käyttöaikamuutoksia. Niiden osuus on yli kaksinkertainen aiempiin vuosiin verrattuna.
Tehdyt energiatehokkuustoimet ja investoinnit energiatehokkaampaan teknologiaan vaikuttavat merkittävällä tavalla niin tämän päivän kuin lähivuosien energiankulutukseen. Mahdollisimman tehokas energiankäyttö on olennaisen tärkeää, kun etenemme kohti hiilineutraaliutta ja kasvatamme energiaomavaraisuutta. Tarpeettoman energiankäytön karsiminen ja kulutuksen ajoitus loiventavat myös sähkön hintavaihteluita.
Mitkä energiatehokkuussopimukset?
Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa. Sopimusten avulla toteutetaan EU:n energiatehokkuusdirektiivin asettamia energiatehokkuusvelvoitteita ja seurataan tavoitteiden saavuttamista.
Nykyinen sopimuskausi on solmittu vuosille 2017–2025. Sopimusneuvottelut seuraavasta kaudesta 2026–2035 on tarkoitus käynnistää heti alkuvuodesta 2024.
Valtion ja toimialojen välisissä sopimuksissa ovat toimialoista mukana Elinkeinoelämän Keskusliitto, Elintarviketeollisuus, Energiateollisuus, Kemianteollisuus, Teknologiateollisuus, Metsäteollisuus, Kaupan liitto, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa, Autoalan Keskusliitto, Kuntaliitto, RAKLI ja Lämmitysenergia Yhdistys LEY.
Lisätiedot:
TEM
erityisasiantuntija Pia Kotro
puh. 029 504 7229
Energiavirasto
yli-insinööri Tiina Sekki
puh. 029 505 0200
Motiva Oy
johtaja Ulla Suomi, seuranta ja vaikutukset
puh. 040 733 9972
Tuloksia energiatehokkuussopimuksien toteutuksesta vuosina 2017–2022
Energiatehokkuussopimusten tuloksia tarkemmin eri sopimusaloilta
