Liittyjän tarina

Helsinki: Älykäs energianhallinta­järjestelmä vastaa tuleviin tarpeisiin

03.03.2020
Takaisin listaukseen
Helsingin kaupunki päätti hankkia älykkään energianhallintajärjestelmän, jonka avulla voidaan valvoa myös kiinteistöjen sisäilman laatua. Se vastaa moneen tulevaankin tarpeeseen.
;

Helsingin kaupungilla on ollut jo pitkään käytössä kiinteistöjensä energiankulutusta seuraava järjestelmä, jossa koulujen, kirjastojen, päiväkotien ja muiden palvelurakennusten sähkön ja kaukolämmön kulutusta on seurattu etänä.

Teknisesti järjestelmä oli kuitenkin auttamatta vanhentunut, eikä se vastannut enää nykyisiä, eikä etenkään tulevia tarpeita, kertoo yksikön päällikkö Katri Kuusinen Kaupunkiympäristön toimialasta.

– Järjestelmä piti joka tapauksessa uusia. Lisäksi halusimme koottua ja entistä tarkempaa tietoa muustakin kuin energiankulutuksesta, esimerkiksi sisäilmaston olosuhteista.

Kilpailutuksen kautta kaupunki valitsi Nuuka Solutionsin toimittaman energianhallintajärjestelmän, joka korvaa vanhan järjestelmän sähkö-, vesi- ja kaukolämpömittareiden valvonnassa. Lisäksi älykkääseen järjestelmään sisällytetään muun muassa analytiikkaa sisäilman laadusta ja LVI-prosessien tehokkuudesta.

Haasteita kirjavista automaatiojärjestelmistä

Kuusisen mukaan uusi energianhallintajärjestelmä on nyt saatu siihen vaiheeseen, että kiinteistöjen tuntitasoinen energiankulutuksen seuranta on käytössä. Rakennusautomaation liittämistä järjestelmään on kokeiltu muutamassa pilottihankkeessa. Työtä jatketaan, kun pilottien tulokset on analysoitu.

Myös rakennuksen olosuhteiden mittauksesta ja siihen liittyvästä tiedon siirrosta on meneillään kokeiluja.

– Energianhallintajärjestelmässä ei ole kyse vain seurannasta. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa järjestelmän kautta myös pystyttäisiin ohjaamaan rakennusautomaation toimintaa kiinteistöissä, Kuusinen korostaa.

Hankkeen suurimmat haasteet ovat olleet teknisiä. Kaupungin kiinteistöissä on hyvin monenlaisia ja eri-ikäisiä rakennusautomaatiojärjestelmiä. Järjestelmien välille on rakennettava rajapintoja, joita pitkin tietoa saadaan siirtymään.

– Myös kaupungin omistama valtava kiinteistömassa on iso haaste. Koko ajan valmistuu uusia kiinteistöjä. Vastaavasti vanhoja rakennuksia korjataan tai puretaan.

Hankkeen edetessä on tullut esille myös organisatorisia hidasteita. Kaikkien kiinteistöjen energianhankintasopimuksia ei ole tehty keskitetysti, vaan ennakoitua pirstaleisempi sopimusverkosto on hidastanut kulutusseurannan ulottamista kaikkiin kaupungin omistamiin rakennuksiin.

Myös tuleviin tarpeisiin varauduttava

Energiatehokkuuden parantaminen ja päästöjen vähentäminen ovat keskeisiä tavoitteita, kun Helsinki pyrkii hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2035 mennessä. Kuusinen muistuttaa, että yhtä lailla kaupungin kiinteistöissä halutaan turvata terveelliset sisäilmaolot.

– Siksi on tärkeää, että samassa järjestelmässä voidaan seurata rinnakkain energiankulutusta, taloteknisten järjestelmien toimintaa ja sisäilmaston olosuhteita.

Järjestelmä antaa jatkossa mahdollisuuden analysoida myös yksittäisen energiatehokkuusinvestoinnin vaikutuksia. Tästä toiminnallisuudesta on esimerkiksi hyötyä, kun kaupunki raportoi vuosittain toimenpiteistä energiatehokkuussopimuksen seurantajärjestelmään.

Kuusisen mielestä on oleellista, että energianhallintajärjestelmä on joustava ja siihen voidaan tarpeen mukaan lisätä uusia toiminnallisuuksia. Esimerkiksi sähkön ja kaukolämmön kysyntäjousto on asia, josta on jo meneillään pilottihankkeita.

– Järjestelmän on pystyttävä vastaamaan myös sellaisiin tuleviin tarpeisiin, joista ei ole vielä edes kunnollista käsitystä. Tekniikka kehittyy nyt niin kovaa vauhtia, että on mahdotonta ennustaa, missä ollaan kymmenen vuoden päästä.

Tieto kiinnostaa kaupunkilaisia ja yrityksiä

Energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksen torjunta kiinnostavat entistä enemmän kaupunkilaisia. Kuusisen mukaan ajatuksena on, että uuden järjestelmän keräämää tietoa voitaisiin jalostaa myös yksinkertaistettuun muotoon, jotta siitä olisi hyötyä muillekin kuin kiinteistöalan ammattilaisille.

– Esimerkiksi koulut ovat kiinnostuneita hyödyntämään dataa opetuksen välineenä. Vanhemmat voivat puolestaan olla kiinnostuneita, onko oman kaupunginosan koulu tai päiväkoti energiatehokas vai ei.

Kerätystä tiedosta ovat todennäköisesti kiinnostuneita myös yritykset, jotka kehittävät uusia palveluja. Helsingin kaupungin linjauksen mukaan julkisesti tuotettua tietoa pyritään mahdollisuuksien mukaan avaamaan avointen rajapintojen kautta myös ulkopuolisille.

Teksti: Matti Remes
Kuva: Vladimir Pohtokari, Helsingin kaupunki