Kemin 13-kerroksinen kaupungintalo on maamerkki, joka toimistotilojen ohella toimii myös vesitornina. Vuonna 1940 valmistunut rakennus on yksi kohteista, joissa on viime vuosina haettu suunnitelmallisesti sähköä säästäviä toimia.
– Painopiste on ollut valaistusjärjestelmien uusimisessa, kaupungin sähköistysvastaava Jukka Kesonen sanoo.
Rakennuksen vanhat valaisimet on asteittain vaihdettu energiaa säästäviin led-valaisimiin. Myös liiketunnistimien asentamisella on Kesosen mukaan iso vaikutus sähkön kulutukseen.
– Käytävillä valot ovat pari minuuttia päällä. Sen jälkeen valaistus vähenee 20 prosenttiin, jos tunnistin ei havaitse liikettä. Tunnin jälkeen valot sammuvat kokonaan.
Fakta:
Kemi on Lapin maakunnassa sijaitseva kaupunki, jossa on runsaat 20 000 asukasta.
Nyt myös kokoushuoneissa on liiketunnistimet. Kesosen mukaan aiemmin ongelmana oli, että yhteiskäytössä olleissa tiloissa viimeinen käyttäjä ei aina muistanut sammuttaa varoja ja ne paloivat koko yön ja välillä viikonloppujakin.
– Tänä vuonna asennamme liiketunnistimet myös kaupungintalon porraskäytäviin. Nyt painonappia painettaessa valo syttyy kaikkiin kerroksiin.
Pitkäjänteisyys palkitaan sähkön säästössä
Kesonen korostaa sähköä säästävissä toimissa pitkäjänteisyyttä. Vaikkapa valaistuksen uudistamisessa katsotaan, mihin rahat vuosittain riittävät ja jatketaan työtä seuraavana vuonna.
– Esimerkiksi lukiossa ensimmäisen kerroksen valaistus uusittiin viime vuonna. Tänä vuonna on vuorossa kakkoskerros.
Kaupungin suurimpaan sisäurheilupaikkaan Tervahalliin vaihdettiin muutama vuosi sitten led-valaisimet ja liiketunnistimet. Viidessä vuodessa sähkön kulutus on puoliintunut.
– Se on hyvin pitkälti liiketunnistimien ansiota. Aiemmin kaikki valot menivät päälle, kun siivooja tuli halliin varhain aamulla ja valot paloivat myöhään iltaan.
Isoja säästöjä sähkössä on saatu myös uimahallissa, jonka neljää saunaa lämmitetään nyt porrastetusti. Aiemmin kaikki neljä olivat päällä aamuvarhaisesta iltamyöhään.
Myös kaupungin vastuulla olevaa ulkovalaistusta on uudistettu vaiheittain. Esimerkiksi käytössä vielä olleita vanhoja 125 watin elohopeahöyrylamppuja on vaihdettu 30 tai 40 watin ledeihin.
– Energiansäästö on valtava. Samalla myös valoteho paranee.
Myös katuvalaistusta on muutettu asteittain led-tekniikkaan. Lisäksi Kemissä on ollut jo pitkään käytäntö, jossa öisin vain kolmasosa katuvaloista on päällä.
– Tässäkin asiassa mennään turvallisuus edellä. Risteyksissä ja muissa kriittisissä paikoissa valoja ei sammuteta.
Henkilöstölle motivointia ja ohjeistuksia
Kesosen mielestä sähkönsäästössä on oleellista henkilöstön motivointi ja ohjeistus.
– Kyse on yksinkertaisista asioista, joita jokainen voi tehdä vaikkapa sammuttamalla valot huoneesta poistuessaan, jos tätä ei ole automatisoitu. Viestini on, että tee samat asiat töissä kuin tekisit kotona energian säästämiseksi.
Energiansäästön pitäminen esillä tapaamisissa ja kaupungin intrassa on Kesosen mielestä tärkeitä. Hän pyrkii käymään säännöllisesti esimerkiksi koulujen rehtoreiden ja päiväkodin johtajien palavereissa.
Jokasyksyisellä Energiansäästöviikolla kampanjoidaan puolestaan yhdessä Kemin Energia ja Veden kanssa.
Myös henkilöstön ohjeistaminen on auttanut säästämään sähköä. Työpisteisiin ei saa enää hankkia ylimääräisiä sähköpattereita, vaan liian mataliin sisälämpötiloihin haetaan ratkaisua lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien korjauksilla.
Kesosen mukaan huomattavaa säästöä on saatu myös siitä, että kaupungin parkkipaikkojen lämmitystolpista ei saa ottaa enää sähköä auton sisälämmittimen pyörittämiseen.
Energiatehokkuussopimukseen 15 vuotta sitten
Kemin kaupunki on ollut kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa vuodesta 2008. Nykyisellä kaudella tavoitteena on 7,5 prosentin säästö kaupungin omien toimintojen energiankulutuksessa vuosina 2017–2025.
Kemi kuuluu myös Hiilineutraalit kunnat (Hinku) -verkostoon.
Viime syksynä kaupunginhallitus pyysi eri hallinnonalojen vastuuhenkilöiltä listaamaan toimenpiteitä, joilla energiaa voidaan säästää entistä enemmän. Asiaan palataan ensi syksynä ja katsotaan, millaisia tuloksia vuoden aikana on saavutettu.
– Itse olen esimerkiksi tarkistanut piha- ja puistoalueiden valojen palamisaikoja ja tarvittaessa säätänyt ajastuksia.
Energiatehokkuuden parantaminen otetaan Kemissä huomioon kaikissa peruskorjauksissa ja uudisrakentamisessa. Sen lisäksi kaupungin budjetissa varataan vuosittain 50 000 euroa yksistään energiatehokkuutta parantaviin toimiin.
– Viime vuosina rahaa on käytetty ennen muuta valaistuksen uusimiseen.
Teksti: Matti Remes
Kuva: Nina Susi, Kemin kaupungin kuvapankki
