Kiinteistöjen käytönaikaista hiilijalanjälkeä on mahdollista pienentää kolmella tavalla. Niissä voidaan siirtyä vihreään ostoenergiaan tai kompensoida päästöjä tukemalla ilmastohankkeita. Kolmas keino on vähentää energian kulutusta parantamalla kiinteistön energiatehokkuutta.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan liiketoimintaa operoiva Ylva on päättänyt keskittyä kolmanteen keinoon, sillä kestävyysjohtaja Antti Ruuskan mielestä se on ylivoimaisesti kestävin tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä.
– Energian säästäminen kiinteistöissä on erittäin tärkeää, jotta pääsemme kansallisiin hiilineutraaliustavoitteisiin. Ei voi olla niin, että tuhlataan energiaa ja ostetaan samaan aikaan vihreää energiaa, Ruuska painottaa.
Hän perustelee kantaansa myös kustannussyillä. Vihreänkin energian tuottaminen maksaa, joten energian kulutuksen vähentäminen on kaikissa tapauksissa taloudellisesti kannattavaa.
– Kiinteistöalalla kannattaa huolehtia siitä, että rakennukset ovat mahdollisimman energiatehokkaita.
Säästötavoite täyttyi viisi vuotta etuajassa
Ylvan kiinteistöihin kuuluvat muun muassa Kaivotalo, Seurahuone, Uusi ylioppilastalo ja Vanha ylioppilastalo Helsingin ytimessä ja Domuksen kiinteistö Kampissa. Viime vuosina kaikkiin niihin on tehty mittavia energiatehokkuutta parantavia investointeja.
Ruuskan mukaan suurimmat säästöt energiankulutuksessa on saavutettu parantamalla ilmanvaihtojärjestelmien ohjausta ja lämmön talteenottoa, mutta sen lisäksi on toteutettu pitkä lista isompia ja pienempiä toimenpiteitä.
Energiaa säästää myös kaukojäähdytysverkkoon liittyminen, jonka myötä kiinteistökohtaisten jäähdytysjärjestelmien käyttö voitiin lopettaa. Näin saadaan ohjattua rakennusten hukkalämpöjä kaukolämpöverkon tarpeisiin.
Ylva kuuluu Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelmaan, jonka myötä vuosille 2017–2025 asettamansa energiansäästötavoitteen yhtiö saavutti jo vuonna 2020.
– Se ei meitä kuitenkaan tyydyttänyt, vaan päätimme aloittaa kiinteistöissä uuden kierroksen ja etsiä lisää keinoja energian säästämiseen.
Domuksessa ulkopuolisella asiantuntijalla on teetetty perusteellinen selvitys kiinteistön energiankulutuksesta ja -virroista. Sen jälkeen tehdään algoritmien avulla laskenta, jossa jopa satojen vaihtoehtojen joukosta valitaan optimaalinen kokonaisuus erilaisia energiatehokkuustoimia.
– 1950-luvulla rakennettuun kiinteistöön on hiljattain tehty energiaa säästäviä toimenpiteitä, muun muassa julkisivuremontti. Uskomme kuitenkin, että saamme nostettua kiinteistön B-energialuokkaan tai jopa A-luokkaan investoinneilla, joilla on järkevä takaisinmaksuaika.
Ruuska arvioi, että suurimmat energiansäästöt tässäkin kohteessa saavutetaan todennäköisesti ilmanvaihdon ohjauksen parantamisesta ja lämmön talteenotosta.
Innovoimalla parhaaseen energialuokkaan
Energiatehokkuus on keskeisesti mukana myös Ylvan uusissa rakennushankkeissa. Kaivopihan korttelissa on menossa rakennushanke, jossa historialliseen kiinteistöön tulee uusi suurhotelli.
Hakaniemessä on rakenteilla neljästä rakennuksesta koostuva Lyyra-kiinteistö. Ruuskan mukaan suunnittelun alussa tavoitteeksi asetettiin B-energialuokka, koska hotellirakennuksen saamista parhaaseen energialuokkaan ei pidetty mahdollisena.
Ruuskan mukaan suunnittelun edetessä kunnianhimo kuitenkin kasvoi. Suunnittelijoita haastettiin innovoimaan ratkaisuja, joilla A-energialuokkaan voitaisiin päästä.
– Lopputulos oli, että A-energialuokka voidaan saavuttaa kustannustehokkaasti ja kannattavasti. Se on hieno voitto.
Parhaaseen energialuokkaan päästään muun muassa parantamalla ilmanvaihdon ohjausta ja asentamalla kiinteistöön jäteveden talteenotto. Kiinteistöön tulee lisäksi energian kierrätys, jossa jäähdytystä ja lämpöä voidaan siirtää rakennuksesta toiseen olosuhteiden optimoimiseksi.
Energiansäästö kiinnostaa myös rahoittajia
Ruuska uskoo, että energiatehokkuus vaikuttaa tulevaisuudessa myös yritysten saamaan rahoitukseen ja sen hintaan. Tähän vaikuttaa muun muassa EU:ssa valmisteilla oleva taksonomia eli kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä.
Ylvassa kiinteistöomistuksia on jo lähdetty arvioimaan sen mukaan, kuinka hyvin ne täyttävät ilmaston ja ympäristön kannalta kestävän sijoituskohteen kriteerit. Ylva on neuvotellut liiketoimintansa rahoittamiseksi 205 miljoonan euron rahoituspaketin, jossa on muun muassa hiilineutraaliustavoitteisiin liittyviä ehtoja. Samoin Lyyran 65 miljoonan euron rahoituksessa on tiukkoja kestävyysehtoja.
– Saamme rahoitusta edullisemmin, kun täytämme tiukat kriteerit.
Ruuska uskoo, että taksonomian myötä yhä useammat rahoittajat tiukentavat vaatimuksiaan kiinteistöjen ympäristöasioissa.
– Toivottavasti se vaikuttaa rahoitukseen hintaan entistä enemmän tulevaisuudessa.
Ylvan omistaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Yhtiön liiketoiminta keskittyy kiinteistö- ja ravintola-alaan.
Teksti: Matti Remes
Kuva: Kristo Vedenoja/YLVA
